perjantai 31. heinäkuuta 2015

Must-to-go Tukholmassa: Rosendahlin puutarha

Tukholmaan tutustuminen alkoi mukavalla kävelymatkalla Rosendahlin puutarhaan. Mukana oli myös miesväki, ja heistäkin paikka oli hieno! Lapsille löytyi kiipeilypaikkoja ym. kivaa. Puutarhassa oli paljon ihmisiä ihan vain aurinkoista päivää viettämässä, loikoillen picnic-huopien päällä jutellen tai kirjaan uppoutuen. Mikäs ollessa ihanien omenapuiden oksien alla. Näkisipä paikan silloin, kun puut kukkivat! Muutenkin taisi paras kukoistusaika olla hieman ohi, pionit olisivat olleet varmasti näky, mutta taitavasti rakennetut penkit sisältävät aina jotain kukkivaa. Vaikutuksen tekivät myös pensaslabyrintti ja tyylikäs kivipuutarha.

Tervetuloa puutarhaan!
Kuvitelkaapa omenapuut kukassa! Kaikissa puissa oli laput lajikkeista.



Rosendahlin puutarha on kaikille avoin ja pääsy ilmainen. Viljelymenetelmät ovat ekologisia ja puutarhan tavoitteena onkin lisätä tietoisuutta luomuviljelystä. Puutarhalla järjestetään kursseja, ruoanlaittokoulutuksia ja opastuskierroksia. Omenapuiden ja istutusten katveessa voi nauttia herkullista lounasta, joissa on hyödynnetty omaa tuotantoa sekä nauttia kahvilan antimista.











Puodista lähti matkaani purkki rommirusinoita, yrttiteetä sekä vaniljatangot. Rommirusinajäätelö on suurinta herkkuani, ja se mielessä testattiinkin noita säilöttyjä rusinoita. Rommia oli taidettu annostella kovin varovaisesti, mutta onneksi saimme hieman terävöitettyä makua "omin voimin". Jäätelöä ostettiin iso paketti, sopi sitten läträtä oikein kunnolla.

www.rosendahlstradgarden.se
Puutarha löytyy myös Facebookista: Rosendahl Trädgård


torstai 30. heinäkuuta 2015

Tukholman vierasvenesatama Navishamnen - rauhallisempi vaihtoehto

Reissupäivityksiä satelee edelleen, vaikkakin ihan jo jäljessä varsinaisesta aikataulusta. Toivottavasti tämä ei haittaa! Ruotsin puolella ei nettiä aina saanut toimimaan, eikä merellä kirjoittelu aina onnistu ihan "yksi yhteen". Nautitaan kuitenkin lomatunnelmista edelleen!

Lomalla ei pitäisi olla kiirus, mutta aika monena aamuna olemme laittaneet kellon soimaan, jottei nukkumatti varasta aamun tunteja. Joskus mies ajelee itsekseen lasten nukkuessa, varsinkin pitkillä siirtymisillä. Tukholmaan lähtiessä kello soi taas aikaisin – halusimme varmistaa, että laituripaikka varmasti löytyy. Ajoimme koneella koko matkan Saltsjöbadenin ohi ränniä pitkin Tukholmaan. Matkalla oli paljon silmänruokaa, todella hienoja taloja! Ekaa kertaa saimme seilata t-paidat ja shortsit päällä.

Kovat on poltteet pojilla ison kaupungin hulinoihin.
Pienempi ei ehtinyt yöppihousujaankaan vaihtaa pitäjäpöksyihin :)

Aina yhtä jännittävää, mahtuuko masto sillan alta.
Kun on ihan kohdalla, näyttää alta meno hurjalta.

Olemme aina aiemmin rantautuneet Wasahamnenin hulinaan, eikä siinä mitään – tunnelma siellä on omanlaisensa ja ihan hieno. Vilkas kyllä, kun paatteja tulee ja menee ja elämöinti jatkuu joskus myöhään yöhön. Nyt päätimme mennä monen suosittelemaan Navishamniin ja taidamme tehdä niin jatkossakin.

Navishamn mereltä käsin. Osa venepaikoista on paikallisten.
Navishamnen on hiukan pienempi, ja meillä oli hiukan pelko, ettei mahduta sinne ellei olla ajoissa liikkeellä. Kaukana keskustasta ei ole Navishamnenkaan, mutta selkeästi rauhallisempi. Ratikka ja bussi lähtevät aivan sataman vierestä, eikä ole pitkä matka kävellä vaikkapa Gröna Lundiin, Skansseniin tai Rosendahliin. Vierasvenesatama on kiva myös siitä syystä, että siinä on tunnusluvullinen portti, mikä estää ulkopuolisilta asiattomat laiturilla palloilut. Satamamaksu oli 300 skr ilman sähköä. Vessa- ja suihkutilat ei niin kovin kummoiset olleet, mutta ajoivat asiansa.

Lisätiedot: http://www.svenskagasthamnar.se/stockholms-skargard/stockholm-navishamnen/


Ekana päivänä teimme kumiveneajelun kuninkaanlinnan lähelle asti, uhkaavan tumman taivaan alla. Hienolta näytti Tukholma pienestä kumpparista käsin. Välillä tuli aaltoja syliin, kun isot kruisarit ja vesibussit hurauttivat ohi. Ehdimme takaisin perille juuri parahiksi ennen kunnon vesisadetta.


Liikennöinti Tukholman lähistöllä on melkoista. Vesibussi siellä ja toinen tuolla. Ja paljon myös muuta liikennettä.

Wasahamnenin tunnelmia piti käydä fiilistelemässä kumpparilla. Aivan täyttä oli.



keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Luonnonsatama Ägnö - Napoleonviken

Latitud: N 59º 14.221 Longitud: E 18º 24.046

Mukanamme muutaman vuoden kulkenut Arholma – Landsort -opas (guide till skärgårdens öar, gäst- och naturhammar) on osoittautunut oivalliseksi hankinnaksi. Siitä on löytynyt paikkoja, joihin ei olisi muuten tullut eksyttyä. Yksi tällaisista on Ägnö (Napoleonviken), luonnonsatama, jossa on huikeat korkean kalliot. 

Utöstä lähdettyä kesti matkanteko koneella noin nelisen tuntia. Valinnanvaraa rantautumispaikoissa riitti, ja rantaan asti oli monin paikoin syvää. Oppaan mukaan Napoleonvikenillä on parhaimmillaan ollut 300-400 venettä. Tukholmasta saapuville paikka on juuri sopivan päivämatkan päässä, ja Saltsjöbadenista n. kolmen merimailin matkan päässä. Ägnön Napoleonvikenillä sijaitsee saariston korkein kohta ”Trintorpsberget”, 85 metriä meren pinnan yläpuolella. Minä korkeanpaikankammoisena kielsin reilusti kiipeilymatkat myös kaikilta muilta. Vatsanpohjaa sattui jo ajatuskin lapsista korkeilla kallioilla.

Vaikka aluksi näytti, ettei rantautumispaikastamme ole asiaa rantakalliota kauemmas, pääsikin polkuja pitkin kulkemaan aika pitkälle. Luonto on rikasta ja aika paljon oli kaatuneita puita, tuoden taas oman jännän lisänsä maastoon. Luonnonsatamassa oli hyvä kerätä voimia tulevan Tukholman vilinän varalle.

Pieni kuvaus osoitteesta: http://www.hamnen.se/hamnar/naturhamnar/977/Ägnö-Napoleonviken

"Enkel angöring från Erstaviken. Mycket frekventerad allvädershamn. Upptäck Vikar, uddar, holmar, grynnor och skär kan döpas på de sällsammaste sätt. De döps efter utseende, hur de har använts och förlisningar. Sjömätare, kartografer och upptäktsresanden har inte sällan fäst sina fruars, barns, kungars och älskarinnors namn på kartan. Napoleonviken är döpt efter det bad Napoleon III:s son begick i viken sommaren 1869. Ägnö är naturreservat. Läs mer Améen-Hansson, Naturhamnar på Ostkusten. Kryssarklubbens årsbok 1997."





tiistai 28. heinäkuuta 2015

Puunhalaaja kivenkantaja Utössä

Minä tykkään reissuissa katsella aina kiviä ja usein taskuun sujahtaa jokin pieni erityinen muisto. Kallioita on myös hieno katsella, meren myrskyissä hioutuneita ja omanlaisikseen muovautuneita. Taidan olla myös mäntyihminen, ainakin jonkun puuhoroskoopin mukaan :)

Onneksi tulin kurkistelleeksi Utön laituripaikkamme metsikön toiselle puolelle, upeille kallioille! Niissä teki mieli hyppiä lasten lailla ja ihmetellä äkillistä rauhaa sataman hälyistä. Metsän männyt kippuroine juurineen olivat myös harvinaisen komeita, pysähdyttäviä.



Näetkö saman kuin minä? Keinu puuttuu.






Matkamuistoiksi nyppäsimme kalliosta pikkuruiset "kissankullat" mukaan aarrearkkuihin.


Ja matka jatkuu...


maanantai 27. heinäkuuta 2015

Näköalapaikalla Utössä

Jos reissussa liikkuu merellä ihan joka päivä, jää paikkoihin tutustuminen aika pikaiseksi. Varsinkin, jos samaan syssyyn pitää sovittaa vaikkapa saunominen, ulkona syöminen jne. Loppujen lopuksi olimme Utössa kaksi yötä. Ei tullut sitten niin hoppu, ehti rauhassa kävellä ja katsella, herkutella bakerin herkkuja! Nähtävää saaresta löytyy varmasti enemmänkin, mutta me olimme liikkeellä jalkaisin, pienten kera. Ruokapaikkojakin löytyy monentasoista, mutta me päädyimme tekemään itse, se on loppujen lopuksi kaikkein helpointa tämän tivolin kera.

Utöstä vielä hieman faktaa. Saari on 10 km pitkä ja asukkaita on noin 250, vapaa-ajanasuntoja noin 300. Utö on yksi suosituimmista saaristokohteista ja kävijöitä on noin 70 000 vuosittain. Saarelle on hyvät yhteydet mantereelta ja muista saarista, millä on varmasti vaikutus kävijämäärään. Hotelli- ja leirintäalue sekä vuokramökit tuovat omaa liikennettään saarelle. Nähtävyyksiin kuuluu mm. malmikaivokset ja vanha mylly. Molempiin kurkistimme pienellä kävelyretkellä.

Turisti-infosta kannattaa etsiä lisätietoa, jos mielii hyviä tipsejä käyntikohteista. Info sijaitsee aivan vierasvenesatamassa punaisissa kojuissa.

Kaunis Utö Värdshus.

Upea laventelipenkki pienen mökin reunalla, matkalla myllylle.


Utö Kvarn. Vuonna 1791 rakennettu mylly on ollut Utölle aina tärkeä merimerkki ja symboli.








Näillä näköalapaikoilla oli onneksi hyvät kaiteet. Silti taisin pitää myllyn sisällä melkoista motkotusta pienimmälle, joka meinasi kiivetä joka koloon.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Ruotsin Utö - suosittu matkakohde

Latitude 58°58, 12 N, Longitude 18°19, 36 E

Alkuperäisiin suunnitelmiimme ei Utö kuulunut, mutta yhtäkkiä se olikin niin lähellä, että ajatus siellä poikkeamisesta alkoi tuntua ihan mahdolliselta. Viimeisin käyntimme oli parin vuoden takaa, ja silloin tuli hiukan hoppu lähteä takaisin ja paljon jäi näkemättä. Dalaröstä tuli matkaa Utöseen n. 12 nm, leppoisalla 4-8 m/s NW-tuulella.

Utö ei paljoa ollut muuttunut viime näkemästä, mutta nyt ehdimme myös myllylle ja hiukan rauhallisemmin kiertelemään. Rannasta saisi vuokrata fillareita, jos mielisi pidemmälle reippailla. Meille riitti päivittäiset kävelyt – venepaikkamme oli aika perällä pitkän laiturin päässä. Välillä teimme matkaa kumpparilla, jonka sai hyvin jätettyä sillan pieleen.

Utö Gästhamn tarjoaa tilan jopa 250 veneelle. Vierasvenesatama on kaksiosainen, on pohjois- ja eteläsatama, joiden välissä kulkee silta, jonka alta pääsee lähinnä vain kumpparilla. Me olimme Stora Persholmenin puolella. Laiturille johtavalla polulla on puolimatkassa huikea keinu, josta saa kunnon vauhdit. Lasten mieleen! Myös aivan satamapalveluiden keskiössä on paikkoja veneille, mutta varsinkin viikonloppuna täytyy sinne rantautuessa hyväksyä myös juhlivat seurueet.

Utö Gästhamn - veneen saa ihan ihan palveluiden äärellekin.
Visiittimme osui viikonlopulle, joten paikka tuli aivan täyteen, eivätkä kaikki mahtuneet laituripaikoille. Joku fiksu oli vielä jättänyt moottoriveneensä kylkipäin, vieden monen paikan. Vastapuolelle jätettäessä olisi vieressä ollut kiva pieni hiekkaranta. Meidän paikkamme ranta taas oli hieno meren puolelta, upeita eri värisiä kallioita ja jänniä juovia kivessä. Grillipaikkakin oli tuon pienen nyppylän takana. (Kallioista ja männyistä lisää myöhemmin.) Lauantaina meno yltyi joissain paateissa, mutta onneksi olimme juuri vähän kauempana möykän ulottumattomissa.

Satamapalvelut ovat ihan hyvät, suihkut ja saunat riittävän tilavat. Satamamaksua perittiin 240 skr. Pari vuotta sitten se oli 210 skr (pikainen huomio lokikirjasta).

Lisätietoa:
www.uto.se
http://www.hembygd.se/uto/

Utö Hamnmagasinet tarjoaa houkutuksia merkkitietoisille.
Vierasvenesataman suloiset pikku putiikit. Taaimmainen on infopiste.
Rantakahvilasta sai jädet ja mukavan paikan herkutella.
Kumpparimatkalla kirkkoa katsomaan.
Utö Kyrka. Kaunis kirkko ja pieni hautuumaa. Kirkko ei ollut avoinna, olimme iltasella liikkeellä.

Itselle ehkä ihanin käyntikohde oli Utö Bakgård, leipomo, josta saa syntisen hyviä pullia ja maukkaita leipiä. Pullia tuli ostettua useampi ja syötyä vielä salaa paatissa myöhemminkin (ei saanut gluteenittomia versioita, joten parempi herkutella sitten ihan itsekseen ;)

http://www.uto.se/uto-bakgard/
Facebookissa ja Instagramissa: Utobakgard
Huom. koodilla UTOPUNKTSE -> gruvstock till halva priset!