keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Varustelua ja akkujen lataamista

Veneeseemme on tehty monenmoisia parannuksia ja uudistuksia pitkin matkaa ja isoimmat jutut alkaa varmaankin olla jo tehty (tai niinhän minä luulen...). Uusiksi on mennyt mm. keittiön tasot, lämppäri, jääkaappi, perään tullut uimataso, sähköt ja elektroniikka uusittiin, keulaan tehty ankannokka, sitloodaan teetetty kuomu, tiikit, narut ja purjeet uusittu. Tälle veneilykaudelle uusimme kaasuhellan ja sähkön suhteen omavaraisuutta parannettiin hankkimalla lisää aurinkokennoja. Vanha kaasuhella olikin palvellut uskollisesti jo vuodesta -84, mutta edelleen toimivana se pääsi uuteen kotiin. Uusi hellamme toimii hienosti ja uunikin on ihan tehokas. Testissä on tosin uunin puolella ollut vasta lämpimät voileivät.

Dometic Sunlight -kaasuliesi uunilla ja kahdella polttimella. Toimii.

Korkea kevyt pinnoitettu pata toimii hyvin paistamisessa, ei räisky rasvakaan niin helposti ympäriinsä.
Mahtuu isompikin satsi kerralla. Kaaret pitävät kattilat paikoillaan kallistellessa.


Kaikenmoisia elektronisia härpäkkeitä on meilläkin paatissa latauksessa melkoinen määrä, joten kaikki lisäenergia on tervetullutta. Ei enää riitä, että ladataan pelkästään meidän aikuisten puhelimia, vaan veronsa vievät myös lasten vehkeet, tietokone, kameran akkulaturi, tabletit, valot, radio... Kyllä, ilman kaikkia näitä varmaan pärjäisi, mutta osaa tarvitaan kuitenkin ihan oikeastikin. Sähkön tarve tulee olemaan noususuunnassa, ja aurinkokennolla saadaan sitä aika mukavasti lisää. Joskus joutuu lymyämään kovien tuulten vuoksi useamman päivän paikoillaan ja on pakko käyttää konetta akkujen lataamiseksi, sekin tuntuu toisinaan hiukan pöljältä – ekologisuus siitä on ainakin kaukana. Kahdesta kennosta saamme ladattua nyt 94 W, kun aiemmin yhdellä kennolla tuli 44 W. Uusi kenno ohuena ja kevyenä kiinnitettiin kangaskiinnikkeillä sprayhoodin päälle. Kenno ei tuossa juuri häiritse ketään. Auringonpaisteella kennoista riittää sähköä yli tarpeiden ja tällä määrällä pärjäämme jo useamman päivän.



Rentouttavaa tämä paatilla olo kyllä on - ei ole ihan pakko tehdä oikein muuta kuin ruokaa, ja sekin on kivaa. Taitaa olla ainoita paikkoja, missä minäkin pystyn hetkeksi pysähtymään. Ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa tekemättömistä kotitöistäkään. On jopa aikaa kirjoitella! Paattia voisikin sanoa eräänlaiseksi akkulaturiksi. On aikaa hiljentyä. Toisinaan iskee lähtemisväsymys; ei millään viitsisi perjantaina töiden jälkeen miettiä lähtöä mihinkään. Varustamalla paattiin melkein kaikki tarvittava tuoreruokia lukuun ottamatta valmiiksi helpottuu kyllä lähtemisen tuskakin. Ja kun on ponnistellut porukan liikkeelle, tulee yleensä viikonlopun aikana akut vaivihkaa ladattua. Irtiotto arkisista ympyröistä tekee hyvää.

Eväät kohdillaan viikonloppureissulla.