Öiset kopit ja syksyiset seilaukset

Pienen väkkärähelikopterin kanssa föörissä nukkuessa saa usein öisin leikkiä unisiepparia ja toimia jonkinlaisena maalivahtina. Öiset kopit pelastavat ikäviltä kuhmuilta ja itkulta. Toisin sanoen, äiti ei nuku kunnolla ollenkaan, kun pelkää pikkuisen tipahtelevan ohi tyynyn. Vaihtoehtoisia nukkuma-asentoja ei ole, kun toisin päin ei voi nukkua. Molemmat lapset ovat olleet aika kovia liikkumaan öisin, mutta miksi vasta tänä kesänä keksin ratkaisun öiseen hyörinään?! Kajuutan seinäpehmustepalkki poikittain föörin patjojen reunaan, aukon suulle. Siitä saa yli koittaa jo melkoista volttia, että pääsee muksahtamaan lattialle. Tuokaan ei silti estä sivuhyllyille kopsahteluja unissaan istumaan noustessa, eikä sitä, kun pieni rojauttaa terävät kantapäänsä suoraan äitinsä otsaan, mutta on hyvä alku.

Muita "mullistavia keksintöjä" ei tälle kesälle ole juuri siunaantunut. Ehkä sellaista pientä harjaantumista pakkaamisen saralla, lähinnä siinä mihin mitkäkin laitetaan, että jokainen löytäisi omansa. Ja kun pakkaa lomareissua varten niin, että kaikkea on enemmän kuin tarpeeksi, riittävät vaatteet syksyyn asti, mikä taas helpottaa viikonloppureissujen tekoa. Ei tarvitse huolehtia kuin tuoreruoasta ja lentävät lähdöt pitäisi noin periaatteessa olla mahdollisia. Miehellä on mielessä muutama tekninen parannus lähinnä sähkön riittävyyteen liittyen. Lisää aurinkokennoja lienee luvassa.

Lomareissumme päättyessä ei ollut mikään erityinen kiire kotiin. Lapset tietysti jo kaipasivat asioita kotoa, isompi kavereita ja pienempi ikävöi mm. legojaan. Itselle on aina jännittävää kuukauden katoamistempun jälkeen nähdä puutarhan kasvuharppaus. Nyt tosin ihmettelin, että tomaatitkin näyttivät melkein samalta kuin lähtiessä, sama juttu joillain kukilla. Pelkkä vesi ei riitä, lämpöäkin tarvittaisiin. Laventelit sen sijaan olivat komeampia kuin ikinä! Ruotsissa ihmettelin, että voivatko laventelit olla noin violetteja ja isokukintoisia, mutta oli ilo huomata sama ilmiö kotipihalla.

Paatin nostopäivää ei ole vielä päätetty. Moni on veneensä jo nostanut ja tänä viikonloppuna se taisi olla monen agendalla. Meillä ei ole mikään kiire, josko vielä noita lyhyitä lähireissuja voisi tehdä. Viikonloppu tuntuu huomattavasti pidemmältä, kun köydet irtoavat rannasta ja yövytään pienen matkan päässä. Yksi yökin on ihan hyvä irtiotto. Meitä on hellitelty niin upeilla syyskeleillä, että mahtoiko heinäkuussa juuri vastaavaa olla?

Raikkaita, aurinkoisia syyskelejä ja upeita auringonlaskuja!