tiistai 19. toukokuuta 2015

Salaattiaineet saaresta - villivihannekset kallionkolosta!

Nykyään on kovin trendikästä herkutella villivihanneksilla. Luonto tarjoaakin monenmoista maukasta ja terveellistä herkkua lautasille - jos vain tietää mitä etsiä. Villiyrttejä ja -vihanneksia sanotaan hortaksi, ja niiden keruuta ja hyödyntämistä hortoiluksi. Luonnon villikasvit ovat valikoituneet kasvamaan luontaisesti paikoissaan eivätkä siten sisällä mitään ylimääräistä.

Olen aina ollut kovasti kiinnostunut keräämään talteen esimerkiksi teeaineksia mökin puhtaasta ympäristöstä. Teesekoituksia on tullut tehtyä joskus ihan lahjoiksi asti. Jostain syystä en kuitenkaan ole oivaltanut käyttää luonnon antimia tuoreena vaikkapa salaateissa! Viikonloppureissulla pienessä saaressa silmiin osui komeamaksaruohot, juuri sopivan pieniä vielä. Niiden maku muistuttaa herneenversoa ja ne sopivat oikein hyvin salaattiin. Maku on tarpeeksi mieto lapsillekin. Suutuntuma on myös oikein hyvä ja salaattimainen. Teimme paatilla koko perheen herkkua, lämpimiä voikkareita, ja maksaruoho-viinirypäle-tomaatti-valkosipulirouhesalaatti maistui niiden kanssa mukavan raikkaalta. Paljon on vielä lajeja tutustuttavana. Omalta pihalta löytyy mm. poimulehti, mutta ei ole ennen tullut mieleenkään sitä syödä.





Tutustumisen arvoisia sivustoja aiheeseen liittyen ovat mm. www.hortoilu.fi sekä www.suomenluonto.fi, josta voi pientä maksua vastaan ladata villivihannesovelluksen lajien tunnistamista helpottamaan. Sovellus sisältää myös reseptejä. Myös Martat tarjoavat sivuillaan ohjeita villivihannesten hyödyntämiseen. Osoitteesta www.luontoon.fi löytyy myös tietoa aiheesta mm. jokamiehenoikeuksiin liittyen.

Mukavaa hortoilua - nyt on sesonki parhaimmillaan!

PS. Sivupalkista oli jostain syystä kadonnut "käyttäjäraati" eli tuo helppo systeemi, millä voit liittyä blogini lukijaksi. Nyt sen pitäisi taas toimia - tervetuloa lukijaksi!

lauantai 16. toukokuuta 2015

Merisairas miehistö - mikä auttaisi meripahoinvointiin?

Kun työpäivä päättyy perjantaina vasta neljältä, on aika mahdoton ajatus ehtiä reissuun vielä samana iltana, ainakaan kun suunnitelmissa on siirtyä yli 20 merimailia ja pakkaaminen etukäteen on unohtunut tehdä. Iltasella kauppareissun ja pienen pakkaamisen jälkeen menimme yöksi paattiin ja köydet irtosi heti aikaisin aamulla. Perjantaina oli vielä melkoinen kelikin, tuulta ja sadetta. Aallokkoa riitti vielä lauantaillekin, mutta saimme seilata aika mukavassa myötäisessä. Rannikon suojista poistuttua alkoi kuitenkin nopeasti miehistö hiljentyä. Meripahoinvointi iski äkillisesti kesken mukavan puuhastelun. Sisällä kajuutassa ällötys iskee yleensä pahiten ja nopeasti. Ehdin juuri napata ylleni jotain ulkovaatetta ja mennä salamana ulos. Horisonttiin tuijottaminen auttaa yleensä hiukan, eikä tälläkään kertaa se oksennus tullut, mutta kaksinkerroin jo roikuin laidalla. Kun olo hiukan helpotti muutaman tunnin päästä, alkoi kovasti nukuttaa. Lapsilla merisairaus ilmenee usein vain unisuutena, ja vanhempi pojistakin menee yleensä pitkäkseen. Päiväunia ei tuolle isommalle normaalisti tule missään tilanteessa, mutta nyt taisi tulla ihan unikin. Itsellänikin tuo unisuus on yleensä ensioire pahoinvoinnista. Vasta loppumatkasta uskalsin mennä takaisin sisälle hakemaan lisää lämmintä villaista vaatetta.

Olen huomannut myös sellaisen seikan, että kännykän katsomisesta tulee välittömästi paha olo, varsinkin jos rullaa näyttöä. Sama tulee autossa ja joskus jopa sisällä kotona! Olen ihmetellyt, mistä johtuu että ennen lasten saamista minulle ei koskaan tullut paha olo. Mahtaako olla jotain kikkaa tai konstia, millä oloa voi helpottaa? Ehkä nämä kevään ensimmäiset reissut ovat kropalle jonkinlainen shokki; jospa loppukesästä vatsa ei heitä enää kärrynpyörää... Kauhuskenaarioni on, että joskus on niin kamala keli, että on pakko olla sisällä poikien kanssa. Silloin ei varmaan voi muuta kuin yrittää nukkua, tai tyytyä kiltisti ämpärin kaveriksi.

Innolla paluumatkaa odotellen...

Hyviä vinkkejä merisairaalle?

Onneksi merisairaus ei vaivaa rannassa! Huonovointisuus häviää yhtä nopeasti kuin on tullutkin.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kevään ensimmäiset purjehdusreissut tehty!

Kevään ensimmäiset paattireissut tuppaa olemaan aina hiukan jännittäviä. Onko kaikki tarvittava mukana, puuttuuko joltain peitto tai tyyny, onko kaikki astiat mukana? Toimiiko lämppäri?

Viikko sitten teimme "harjoitusyöpymisen" ihan vain kotirannassa ja aamulla heitimme pienen lenkin. Uusi Wallas-lämmitin todettiin toimivaksi ja yhden yön tarpeiksi oli kaikille sopivasti tavaroita mukana. Aiempaan lämppäriin meni hiukan luotto, kun kerrankin se lakkasi toimimasta juuri tällaisella ensimmäisellä kevätreissulla, jollaiselle ei ole mitään asiaa ilman lämmitintä. Tuolta reissulta mieleen jäi se mielentila, kun lämpömittari alkoi laskea ja laskea ja alettiin kaivaa vilttejä ja lisäkerrastoja. Olimme vielä tulleet juuri saunasta ja tukat ihan märkinä hytisimme kylki kyljessä. Kyllähän se lämmitin sitten myöhään illalla hurahti uudestaan käymään pitkän väännön jälkeen, mutta hiukan siinä jo ehti säikähtää. Onkin hyvä viettää eka yö aina omassa laiturissa ja testata, että kaikki toimii oikeasti.

Nyt perjantaina lähdimme reilun tunnin matkan päähän lähisaaristoon ja teimme yhden yön reissun. Saimme rannasta sähköä, joten tarkenimme kolean illan ja yön mainiosti kahden lämmittimen voimin. Sähkölämmitin on myös uusi, tehokas vempain sekin. Vesi oli vasta + 8 asteista, joten kyllähän tuo meri hohkasi vielä aika ikävästi kylmää. Ilta oli aivan upea ja saimme nauttia auringonpaisteesta. Yöllä alkoikin sitten puhaltaa reippaasti ja aamulla tuuli 14 m/s. Aallot rannassa näyttivät aika hurjilta ja meri pauhasi voimalla. Tuntui että tuuli meni läpi meikäläisenkin tuulitunnelin... Onneksi se siitä päivän mittaan laantui ja pääsimme kohtalaisessa kelissä kotiin ja odottamaan äitienpäivän aamua.







Pojat nauttivat kovasti paatilla olosta, kalastivat innolla (ilman saalista tosin) ja keräsivät muovikassillisen "aarteita". Timanttikivet pääsivät kotona pesuun ja talteen aarrearkkuihin. Kun tuli tarve kokkailla paatissa, täydentyi myös puutelista seuraavalle reissulle: suolaa, sokeria, hunajaa, juomamukeja, mausteita, öljyä...

Talvivaatteiden sesonkiaika jatkuu meillä vielä senkin jälkeen, kun muut ovat jo pakanneet tilaa vievät topat talviteloille. Aloin laskemaan omaa kerrosmäärääni: toppi, pitkähihainen, huppari, villapaita, untuvatakki, toppamallinen pelastusliivi... Joo kyllä niillä juuri tarkeni :)

Äitienpäivää vietettiin leppoisasti anoppilassa herkutellen. Aamu alkoi lasten ihanilla onnitteluilla ja itse väkerretyillä lahjoilla. Voi rakkaus!

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ja isoäideille!