keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Älä tule paha vuosi - tule hyvä vuosi!

Vuoden vaihtumisen kynnyksellä tulee usein sellainen hieman liikuttunut mietiskelyhetki, katsotaan pitkälle olan yli, muistellaan mitä vuosi kietoi sisäänsä. Joskus meillä on tapana lasten kanssa katsella vuoden aikana kuvattuja kotivideoita. Niihin on talletettu hauskoja tilanteita ja arjen kohokohtia, tärkeitä juhlia ja maisemia kesäreissuilta. Viime vuodesta tein hienon Ifolorin kuvakirjan, mutta tästä vuodesta en ole vielä jaksanut ja ehtinyt aloittaa. Työtä siinä riittääkin, jos meinaa säilöä kirjaan kaikki parhaimmat vuoden aikana napsastut otokset.

Aloitin tämän blogin kirjoittamisen tänä vuonna juuri ennen kesälomaa. Tännekin on tallentunut monta mukavaa muistoa ja kuvaa. Kesästä on enempi menoa ja meininkiä, seilausreissujen iloja ja puutarhajuttuja. Viime aikoina postaukset ovat keskittyneet ruoanlaittoon, siinä kun vielä riittää opittavaa, varsinkin gluteenittomien ruokien tekemisessä. Käsitöiden ja tee-se-itse-juttujen tekeminen on ollut aika lailla jäissä, mutta luulen sillekin pian aikaa löytyvän. Luvassa siis postauksia myös siltä saralta enempi. Lukijoitakin on ollut mukavasti laskureiden mukaan, vaikkei nyt mitään ruuhkaa ole ollutkaan. Omaksi iloksihan blogia kirjoitellaan, mutta on toki hienoa, jos tästä on iloa muillekin. Blogia voi seurata myös Bloglovinissa, Facebookissa, Blogilistalta tai tilata päivitykset omaan sähköpostiin. Päivityksiä voi vapaasti kommentoida, niistä ilahdun!

Paatti viettää suulissa talviuntaan odotellen tulevan vuoden seikkailuja. Mies haaveilee GoPro-kamerasta ja olinkin ihan varma, että hän ostaa sellaisen itselleen joululahjaksi. Saisihan sillä uusia ulottuvuuksia kuvaamiseen merellä. Ilmeisesti sen kanssa voi jopa sukeltaa! Täytyy katsoa mitenkä niiden hinnat kehittyvät. Nopeasti se kevätkin tulee ja mies häviää maisemista paatin kevätkunnostustöihin ja minä teen uusia kukkapenkkejä (joita aina lupaan olla tekemettä).


Summa summarum, vuosi on ollut kaikkiaan melkoista vuoristorataa meidän perheelle. Onkin mukava katsoa näitä kuvia, videoita ja muistoja, jotka pääasiassa ovat niitä hyviä hetkiä. Ne auttavat muistamaan, että jotain kaunistakin on tässä vuodessa ollut. Pienetkin ilot ja hyvät hetket lasketaan, ja niistä on totisesti ollut pakko oppia iloitsemaan. Vaikka elämä kolhii joskus rikkinäiseksi, on parempi ottaa langat omiin käsiin ja punoa uusia verkkoja kaikkiin ilmansuuntiin. Kohti uusia haasteita, unelmia, terveyttä ja hyvinvointia, ystäviä. Ja pitää erityisen tiukasti kiinni niistä kaikkein rakkaimmista ja kiittää tukiverkoista.


Kaikella on tarkoituksensa, hopeareunuksensa.

Haluan toivottaa Teille kaikille valoisaa, positiivisten ajatusten siivittämää Uutta Vuotta!

lauantai 27. joulukuuta 2014

Mainiot Sikken sämpylät - gluteeniton versio

Olen tehnyt Sikken sämpylöitä jo jonkin aikaa, saatuani maistaa niitä kerran kyläreissulla. Sämpylät olivat ihan erilaisia kuin homemade-sämpylät noin yleisesti ottaen, joten reseptiä oli kysyttävä. Saamaani reseptivinkkiä on tullut myös jaettua ystäville, monet ovat sen ottaneet omakseen. Ohjeen ideologia onkin loistava: helppoa, nopeaa, maukasta, siistiä. Taikina nopsasti sekoitellen illalla jääkaappiin ja seuraavana päivänä lätkitään pellille. Taikinasta voi myös paistaa vain tarvittavan määrän, ja vaikka seuraavana päivänä loput! Ohje sopii myös juhliin: sämpylöihin viilto ja komiat täytteet sisään. Itse tehdyt hampurilaiset onnistuvat myös näistä leivistä.

Gluteenittomana en ole ennen tajunnut ohjetta tehdä. Vaan onnistui sekin! Laitoin noin puolet jauhomäärästä kaurajauhoja, sitten vähän riisijauhoja, hiukan maissijauhoja, ja vähän enempi Pirkka gluteenitonta jauhoseosta. Riisi- ja maissijauhot nyt vain satuin huiskaisemaan mukaan, kun sopivat pussinpohjat osuivat eteen. Psylliumia laitoin myös, toisella kertaa myös pofiberiä. Mukaan sekoitin myös hiukan suolapähkinöitä ja cashew-pähkinöitä. Taikinan jätin löysäksi, joten mitään muhkuja ei näistä tullut, vaan ei haitannut tahtia - kaikille maistui.

Unohdin leivät koriin koko yöksi ja seuraavana iltana ne olivat silti tosi hyviä. Kova kuori ja sisältä mehevää. Suosittelen kokeilemaan, gluteenittomana tai ilman.

Pari kertaa olen nyt tässä joulupyhinä tehnyt näitä, ja viimeisellä kerralla mittasin mitä laitoin:

1 rkl psylliumia hetkeksi turpoamaan noin pariin desiin vettä
1,5 pussia kuivahiivaa
1 rkl hyvää suolaa
6 dl Provena kaurajauhoja
2 dl riisijauhoja
1 dl maissijauhoja
6 dl Pirkka gluteenitonta jauhoseosta
1 dl pofiberiä
(1/2 dl suolapähkinöitä/cashewpähkinöitä)
7, 5 dl vettä

Sekoitin kuivahiivan jauhoihin, sitten jauhot ja lämmin vesi psylliumseoksen joukkoon. Taikina yöksi jääkaappiin ja seuraavana aamuna lusikalla pellille, uuniin 230 astetta noin puolisen tuntia. Päälle voi huiskaista vaikka kurpitsansiemeniä, kaurahiutaleita, sesaminsiemeniä... Jauhoja voi vaihdella mielen mukaan.


perjantai 26. joulukuuta 2014

Napa ritisee!

Tämä joulu pyhitettiin rauhoittumiselle ja yhdessäololle. Vaikka ei kauheasti ehditty kotona joulua viettää, tuntui joulun traditiot kuitenkin ihan rentouttavilta. Lahjojenkaan kanssa ei juuri panikoitu, vaikka puolet kaikista hienoista ideoista jäi toteuttamatta. Niin ja kortit jäi lähettämättä.
Joulumieli tavoitti kuitenkin levottoman sydämen. Armollinen voi olla myös itselleen.


Lapset saivat taas arvokkaita muistoja yhdessä olemisesta. Naurua ja kikatusta riitti serkkujen kanssa. Joulupukin saapuminen on heille tietysti se tärkeä hetki. Hyvä kun housuissaan pysyivät! Tänä vuonna tonttu toi jo vähän aiemmin paketteja, joten se hiukan tasoitti jännitystä. Lapset saivat mieluisia lahjoja, Legoja ja muita rakenneltavia, joiden parissa riittää puuhaa lomapäiville. Itse tykkäsin kovasti omista lahjoistani, jotka painottuivat pitkälti hyvään oloon, kaunistautumiseen, terveyteen ja herkutteluun. Ja kyllä, herkuttelu ja terveys voivat kuulua samaan pakettiin! Nautinnollisia hetkiä on luvassa luomupakurikahvin, Pukkan lakritsi-inkivääriteen, kookosöljyn, Clipperin kaakaon ja käsintehtyjen raakasuklaakonvehtien parissa. Sopivaa hetkeä odottavat myös kasvonaamiot ja jalkakylpysuola. Lupaan kertoa myös miten käy mieheltäni saadun lahjan kanssa, joka lupaa kapeat reidet ja tiukan takapuolen!


Aaton kahvipöytään tein mutakakkua, josta jo aiemmin postasin. Nyt laitoin koko taikinan vähän isompaan silikonivuokaan, ja tuli ihan muhkea tuhti kakku. Sen kanssa sopi loistavasti raikas mansikkasurvos, vielä hieman hileinen. Ei niin jouluinen herkku, mutta maistuva kuitenkin. Päälle piti laittaa granaattiomenaa ja tuoretta mangoa paloina, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla.


Taivaalta satoi juuri parahiksi ennen joulua puhdasta valkeaa puuterilunta, joka valaisi maiseman taianomaisesti. Uskon, että siinä on meille kaikille myös joululahjaa kerrakseen. Kinkkua on hyvä sulatella pulkkamäessä, luistelemassa, lumitöissä ulkoillessa. Oma figuuri näyttääkin, kaiken herkuttelun jälkeen, erehdyttävästi siunatussa tilassa olevalta. Auringon pilkahtaessa lienee syytä itsekin lähteä reippailemaan. On myös hyvä poistua rikospaikalta, kun aurinko paljastaa armotta kaikki likaiset ikkunat ja pölynpaikat!

Leppoisaa Tapaninpäivää!



maanantai 22. joulukuuta 2014

Joulumieli mieleen hiipii

Joulu saapui meillekin hiljalleen jouluisten puuhailujen voimin. Hiukkasen tonttuja sinne ja tänne, punaiset tyynyt ja peitto sohvalle, lastenhuoneiden raivaus. Pipareiden tekoa ja koristelua.

Pipareiden kuorrutuksessa oli lapsilla vapaat kädet. Niinpä niissä on nyt mm. popcorneja ja pilkottuja karamelleja. Kokeilin ensimmäistä kertaa kuorrutteeseen tomusokeri-valkuaista, eli pikeeriä. Oli ihan toimivaa, aiemman tomusokeri-veden sijaan. Ei kyllä mitenkään mullistavan erilaista.



Hellyyttävän harva, hiukkasen hontelo kuusikin kotiutui terassille. Lapset ripustivat rakkaat koristeet oksille, ne perinteiset, sekä uusia omia askartelujaan, joista myös aikanaan tulee "tärkeitä perinnekoristeita".



Taustalle sopisi toki se valkoinen joulu, mutta antaahan tuo vihreä nurmikko mukavan kontrastin...
Toivoin, että säämiesten lupaukset pitäisivät paikkansa, ja saisimme valoa pimeyteen lumen muodossa. Ja kyllähän ne pitivät! Aivan upealta näytti ulkona tänään illalla, kun valkoista puuterilunta oli tuiskannut kauniiksi dyyneiksi.





Hetki on enää aattoon, jännitys tiivistyy!
Joulumieltä!

maanantai 15. joulukuuta 2014

Joulun tuoksua kotiin: gluteenittomat joulupiparit

Joulupipareiden teko on yksi niistä jouluperinteistä, mistä en suostu luopumaan. Oli sitten kiire tai ei. Oikaistu kyllä on viime vuosina sen verran, että taikina on ollut kotoisin kaupan pakastealtaasta. Piparkakut on leivottu sopivan hetken tullen lasten kanssa. Nyt piti tehdä taikina itse, sillä luulin, ettei kauppojen valikoimaan kuulu gluteeniton ja maidoton valmistaikina. Olin vain väärässä kaupassa tai sokea. Mutta suotta olen pelännyt taikinan tekemistä, sillä ei se ollut laisinkaan työlästä.

Lasten kanssa leipomisessa riittää vauhtia. Välillä saa toimia erotuomarina. Taitavasti tuo kyllä jo sujuu! Itse tein muutaman "erikoispiparin", joita nautiskelin kahvin kera (kuva lopussa).



Pipariohjeessa voi korvaantui margariinilla ja vehnäjauhot tattarijauhoilla ja gluteenittomalla jauhoseoksella. Käyttää voisi toki muitakin jauhoja, kuten riisijauhoja. Tällä ohjeella sain kuitenkin aikaiseksi helposti leivottavaa ja maukasta taikinaa. Piparit ovat tehneet hyvin kauppansa.

GLUTEENITTOMAT JOULUPIPARIT
(maidoton ja gluteeniton vaan ei mauton eikä hajuton)

125 g margariinia tai voita
1 dl sokeria
1/4 dl fariinisokeria
3/4 dl tummaa siirappia
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 1/2 tl pomeranssinkuorta
1/2 tl inkivääriä
1/4 tl neilikkaa
1/2 tl suolaa
1 kpl muna

3 dl gluteenitonta jauhoseosta
2 1/2 dl tattarijauhoa
1 tl soodaa

Kiehauta isohkossa teräskattilassa margariini/voi, sokeri, siirappi ja mausteet. Jäähdytä.
Sekoita keskenään eri kulhossa gluteeniton jauhoseos, tattarijauho ja sooda. Lisää muna mausteseoksen joukkoon kattilaan, lisää joukkoon myös jauhot ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Sähkövatkain toimii tässä hyvin.
Anna taikinan kovettua viileässä mieluiten yön yli. Sitten vain leipomaan! Kauli levyksi ja käytä kaulitessa gluteenittomia jauhoja. Ota taikinasta muotilla pipareita tai anna mielikuvituksen lentää ja tee vaikka piparitikkuja tai herkkuja kahvikupin reunalle! Paista piparit 200 asteessa, kunnes saavat hieman väriä. Varo palamista!

Täksi jouluksi ostettiin muutama uusi muotti. Ostoslistalla oli poikien toivomuksesta Salmen Pasi eli oravamuotti ja mukaan tarttui myös lentokone. Pienin oli niitä mukana ostamassa. Muotit löytyivät joulukalenterista, johon pikkumies tokaisi, että "tontut ei varmaan tienneet, että meillä on nää jo", kova on vielä usko tonttuihin.

Meiltä paloi tällä kertaa vain yksi pellillinen pieniä sydämiä. Siinä kohtaa aloin motkottaa jostain turhanpäiväisestä ja keskittyminen herpaantui juuri sen kriittisen minuutin.


Äidin parempi kahvihetki.

torstai 11. joulukuuta 2014

Mutakakku moneen makuun (gluteeniton ja maidoton)

Sain työkaverilta hyvän kakkureseptin, jota useampi työkaveri ehti jo kokeillakin. Niinpä minäkin innostuin, etenkin saatuani jopa maistiaisia tästä mainiosta herkusta. Kun reseptissä on ohjenuorana "helppo ja hyvä", ja bonuksena ruokarajoitteiselle sopiva, lähden minäkin innolla kokeilemaan. Lopputulos maistuu kyllä kenelle tahansa, oli valioita tai ei. No, laihduttajalle en suosittele!

Minä olin ovela ja tein kaksi kakkua. Vuokani oli hieman pienempi kuin ohjeessa mainittu, joten ajattelin tehdä samalla minikakun joulua varten valmiiksi pakastimeen.


Gluteeniton ja maidoton mutakakku

200 g kasvimargariinia 
160 g maidotonta tummaa suklaata esim. 60-70%
2 dl sokeria
4 munaa
2 1/4 dl mantelijauhetta (100g)
1/4 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
pinnalle n. 1/2 dl mantelirouhetta

Tee näin:
  • Vuoraa halkaisijaltaan 24 cm irtopohjavuoka leivinpaperilla. Reunoja ei tarvitse voidella.
  • Sulata rasva isohkossa kattilassa miedolla lämmöllä. Ota kattila liedeltä ja lisää suklaa paloina. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut joukkoon.
  • Lisää sokeri ja munat sähkövatkaimella.
  • Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinaan.
  • Kaada vuokaan ja tasoita pinta. Koristele mantelirouheella.
  • Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla 200 asteessa noin 20 minuuttia. Pienempi kakku tulee nopeammin. 
  • Kakun kuuluu jäädä keskeltä tahmaiseksi. Irrota vuosta vasta jäähtyneenä.

Tarjoa sellaisenaan, kermavaahdon tai jäätelön kanssa. Myös marjat tai raikas marjakastike sopii hyvin mutakakun kaveriksi. Näin joulun aikaan ylle sopisi vaikka jäiset karpalot ja tomusokerihuntu. Kakku on tuhtia tarjottavaa ja riittoisaa isollekin porukalle.




Kakkua nautittiin muiden herkkujen ohella itsenäisyyspäivänä ystäväperheen luona. Samalla katseltiin linnanjuhlien pukuloistoa ja ihmeteltiin komeita luomuksia. Juhla kuin juhla tuntuu kyllä aina paljon juhlavammalta isommalla porukalla.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Joulukalentereiden lumoa

Joulukuu alkaa aina suurella jännityksellä. "Joko saa avata luukkuja?"

Tein jokunen vuosi sitten seinälle ripustettavan taskullisen kalenterin, josta ajattelin tulevan hieno ja ikimuistoinen, jokajouluinen traditio. Kuitenkin ihan itse jätin viime vuonna koko kalenterin ripustamatta, kun tuntui, että kalentereita oli jo muutenkin niin monta. Tänä vuonna ryhdistäydyin ja sain luomuksen paikoilleen ajoissa, edellisenä iltana. Eipä silti, kyllä noita kalentereita on jälleen kertynyt. Toteutin vanhimman pojan pitkäaikaisen haaveen hankkimalla ajoissa Star Wars joulukalenterin. Vanhan mallisen yllätyskalenterin sai kesäaikaan mukavalla alennuksella Ellokselta! Muutenhan nuo maksavat pahimmillaan reilut 40 euroa. Luukut pitävät sisällään hahmoja, "tyyppejä", kuten tuo 4-v sanoo ja minialuksia. Niistä on sitten mukava tapella aamuisin, kumman vuoro on avata. Sängystä nouseminen tapahtuu kyllä aamulla varsin liukkaasti, kun muistuttaa kalentereiden olemassaolosta.

Olen itse ollut aina oikein sellainen joulukalenteri-ihminen, väsännyt jos jonkunmoista härvellystä, useimmiten lahjaksi lähimmille. Niistä voisi tehdä ihan oman postauksensa! Mutta nyt mennään aika kevyellä toteutuksella. Luukut täytyvät edellisenä iltana, ja joskushan tontut voivat olla uneliaalla tuulella ja piilotella salaisuuksiaan vasta vaikka illansuussa.

Lasten iloa on kyllä ihana seurata. "Ne on käyneet, ne on käyneet yöllä" huusi pienempi aivan täynnä riemua, kun herättyään näki kalenterin eteisen ovessa. Ekasta luukusta löytyi "aarrekartta", joka ohjasi pesukoneelle. Sieltä löytyi tuo toinen kalenteri. Luukuista löytynee lähipäivinä mm. uudet hammasharjat, teippiä askarteluihin, jotain pientä makeaa, piparimuotteja, ehkä molemmille omat pölyrätit! Suklaakalentereita ei tänä vuonna ole, kun tuskin sellaisia maidottomina saakaan. Onkin siis ihan paikallaan tämmöinen oma versio.

Kalenterien luukkuja availlessa voi samalla rauhoittua lähestyvän joulun tunnelmaan. HA! Totuuden nimissä voi lähinnä saada jonkinasteisen romahduksen, kun tajuaa päivien vähenevän - ja jouluvalmisteluiden valmistumiskäyrä ei vaan nouse samassa suhteessa! No, ainahan on se viime tippa :)





Hauskaa joulun odotusta!