keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Paikka siellä, toinen täällä - vaatteelle lisäaikaa päällä!

Mitä teet rikkinäisille vaatteille? Lentääkö lasten verkkarit roskikseen, jos niihin tulee reikä? Teetkö vaatteista rättejä, otatko talteen nauhat ja napit?

Tällaisia asioita tuumailin eräänä iltana korjatessani ison pinon rikki menneitä vaatteita, pääasiassa lasten. Mietin, moniko korjaa vaatteita, tai osaa korjata. Tai jos osaakin, viitsiikö? Tai kehtaako käyttää paikattuja vaatteja? 

Minäkään en erityisemmin innostu paikkaushommasta. Onhan siinä korjaamisessa oma räpeltämisensä. Tuntuu niin työläältä ottaa konetta esiin yhden vaatekappaleen takia. Siksi keräänkin niitä koriin ja paikkailen jonakin asialle suotuisana päivänä. Mies teki siivousta kaappiinsa ja olisi heittänyt suurimman osan suoraan paatinräteiksi tai vaatekeräykseen, mutta minä iskin siihen väliin ratkojani kanssa ja riistin valmiiksi rikkinäisistä vaatteista kaikki napit ja merkkilaput niska- ja sivusaumoista talteen. Myös vetoketjut ja nauhat irrotin. Hullun hommaa? Vaatekeräyksiin ei kuulu laittaa rikkinäisiä vaatteita, joten aika monen pikkuvikaisen vaatteen kohtalona on valitettavasti kaatopaikka.

Lasten housuissa kovalle koetukselle joutuvat yleensä polvet. Eihän kunnon torjuntoja voi tehdä heittäytymättä polvilleen asfaltille. Myös sisähousuissa polvet kuluvat, kun lapset leikkivät paljon lattialla ja ajella päristelevät pitkin poikin milloin minkäkin auton kanssa. Olen kehitellyt erinäisiä tapoja korjailla juuri polvikohtia. Vuorelliset ulkohousut, varsinkin toppahousut, tuottavat minullekin vielä kovasti päänvaivaa, enkä ole oikeasti hyviä keinoja vielä keksinyt - ainakaan sellaisia mitkä myös näyttäisivät hyvältä ja pysyisivät, kestäisivät kulutusta ja pitäisivät vettä. Vinkkejä otetaan vastaan! Takkien vetoketjuja en myöskään osaa korjata tai vaihtaa.

Mutta sisävaatteiden fiksaaminen onnistuu jotenkuten. Isompaan reikään laitan nurjalle kovikekangasta, jolloin paikattu kohta ei oikeastaan juuri enää näy myöskään nurjalta. Neula ja lanka on paras tapa aluksi varmistaa purkautumat. Siihen vähän siksakkia päälle. Fleecepaikka on kätevä kun se ei riisty, ja sen voi ommella myös käsin huomaamattomasti, mikäli housu on niin kapea, ettei koneella yllä joka kohtaan. Fleece on hyvä myös unihousujen paikkauksissa, koska se on pehmeän ja kivan tuntuista. Ulkohousuissa olen kohdasta riippuen ensin neulalla ja langalla paikannut reiän, sitten ommellut päälle jonkin vaatteesta riistetyn merkin tai palan heijastinkangasta. Riistyneet lahkeensuut voi siksakata siistin näköiseksi tai sitten ommella niihin vaikka vinonauhaa. Ulkohousujen lahkeensuun voi korjata samanvärisellä tuulipukukankaalla leikatusta suikaleesta ommellulla "nauhalla". Suoralahkeiset ulkohousut ovat yleensä kovimmalla koetuksella, kun ne ovat usein hiukan liian pitkiä, ja kangas pujahtaa helposti kannan alle. Joskus korjausoperaatio kestää liian kauan ja vaate on jäänyt jo pituudesta vajaaksi. Muutamat pitkät kalsarit  tai trikoohousut olen leikannut shortsiyöhousuiksi!

Ei ehkä ihan viimeistä huutoa, mutta kelpaa näillä vielä nukkua tai palloa potkia.

Farkkujen paikkauksia ei tarvitse edes naamioida,
pahemman näköisiä myydään uutenakin!

Olen pari kertaa jopa ostanut kirpparilta rikkinäisiä vaatteeita, esimerkiksi pojalle Ticketin plainrain -asun, jossa ei ollut mitään muuta vikaa kuin täysin puhki menneet lahkeensuut, kun housuja oli käytetty liian pitkinä. Puku ei maksanut juuri mitään, mutta siitä tuli aivan toimiva, kun paikkasin lahkeet tuulipukukankaalla.

Täysin rikkinäiset lahkeet uudistuivat tuulipukukankaalla ja kuminauhalla.
Paremmat kuin alkuperäiset?

Minun tekee pahaa heittää mitään tavaraa roskikseen vain siksi, että se olisi helpoin tie, sillä mielestäni kaikki käyttökelpoinen tavara ansaitsisi aina "toisen mahdollisuuden". Jos sitä ei voi enää myydä kirpputorilla, lahjoittaa jollekin toiselle tai laittaa keräykseen, pitää se hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin, kunnes käyttömahdollisuudet on kulutettu kutakuinkin loppuun. Olenkin ylpeä siitä, että korjaan vaatteet kykyjeni mukaan, eikä minua suuremmin hävetä jos lasteni vaatteissa on paikkoja, olkoonkin ne vähän kotikutoisen näköisiä. Joskus paikattu vaate voi olla jopa hienompi kuin ennen paikkaa! Vanhat farkut säästän talteen, koska niistä voi tehdä mitä vain, myös niistä reikäisistä. Aikuisten farkut muuntuvat näppärästi lasten pöksyiksi, ja tähtipaikoilla voi komistaa reikäiset kohdat.

Isoisältä lapsenlapselle - pappan farkuista tuli coolit lökäpökät.

On myös hienoa, jos saa joskus kulutettua jonkin vaatteen ihan loppuun. Kun vanha venahtanut yöpaita siirtyy kiillottamaan paatin kylkiä, on sen elinkaari todella tiensä päässä. Kaikkensa antaneen vahaisen yöpaidan voi sitten hyvällä omallatunnolla laittaa "loppusijoitukseen".

Viime vuonna voimaan tulleen kaatopaikka-asetuksen tavoitteena on, ettei yhtään vaatejätettä ei saisi päätyä kaatopaikoille. Tekstiilijäte poltetaan uusiolämmöksi. Lue lisää aiheesta: vihreatvaatteet.com

Myös Martat kampanjoivat vaatteiden korjaamisen ja vastuullisen kuluttamisen puolesta. Tutustu korjausvinkkeihin osoitteessa http://www.martat.fi/kodinhoito/garderobi/. Minkäkin taidan kurkata sieltä ohjeet vetoketjun vaihtoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kommentistasi!