Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gluteeniton. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gluteeniton. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. elokuuta 2016

Mieletön mustikka-lucumatoffee kruunaa karkkipäivän

Silmiini osui taannoin Wellberriesin resepti lucuma-mustikkafudgesta, ja ohje näytti niin houkuttelevalta ylistyssanoineen, että päätin testata sitä heti mustikka-ajan koittaessa. Kesälomareissulle pakatessa muistin onneksi ohjeen ja mittasin kaikki aineet yhteen annokseen jo valmiiksi mukaan. Näin jälkikäteen harmittaa, miksi en ottanut mukaan koko lucuma- ja kaakaovoipusseja (ihan kuin pari pussia lisää olisi paatin upottanut), sillä toffeen tekeminen veneessä oli aika kiva ohjelmanumero, lisäksi ennen kaikkea helppo!

Alkuperäinen ohje löytyy siis täältä.

Lucuma-mustikka fudge

n. 1,5 dl kaakaovoita
3 rkl sokeritonta pähkinävoita (mahd. sileää, minä käytin Green Choisen Organic Creamyä)
n. 1,2 dl lucumajauhetta
1-2 rkl juoksevaa hunajaa (riippuen hieman, kuinka ”karkkimaista” haluat. Hunajan voi korvata myös vaahterasiirapilla)
ripaus tai kaksi suolaa
ripaus vaniljajauhetta
kourallinen tai kaksi tuoreita mustikoita

Sulata kaakaovoi vesihauteessa tai kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää mukaan pähkinävoi sekä hunaja, sekoita tasaiseksi. Ota kattila pois hellalta ja sekoita mukaan lucuma, suola ja vanilja. Tarkista maku. Leivinpaperoi haluamasi mallinen vuoka ja kaada taikina siihen. Ripottele päälle tuoreet mustikat. Siirrä jääkaappiin tai pakkaseen jähmettymään. Kun fudge on kovettunut, leikkaa siitä haluamasi mallisia palasia – joko patukoita tai pienempiä kuutioita.

Kaakavoi sulatetaan hiljalleen vesihauteessa. 

Sulaan voihin sekoitetaan pähkinävoi ja hunaja, lucumajauhe ja mausteet.
Vuorasin kaksi tupperwarekippoa (pyöreät, ison ja pienen) leivinpaperilla ja leikkasin jälkeen reunan yli menevät pois, jotta kannet saa kiinni. Kipoksi käy melkein mikä vaan, mikä mahtuu paatin jääkaappiin.

Jähmettynyt valmis toffee.

Valmista tuli, hurmaavan kaunista! Leikkaa paloiksi tai patukoiksi. Toffee säilyi hyvin jääkaapissa noin viikon.
Sitten se oli jo kadonnut parempiin suihin :)



Näitä kannattaa ehdottomasti kokeilla! Mieleen tuli myös heti monia eri variaatioita, mitä voisi kokeilla: lakritsi, suklaa, kardemumma, kuivahedelmä, marjasekoitus, puolukka... Näitä teen ehdottomasti uudestaan heti tilaisuuden tullen.

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Kesän makuja paatissa: smoothie ja tuorepuuro

Pakkasin lomareissulle mukaan sauvasekoittimen ja useamman pussin erilaisia siemeniä, pähkinöitä ja kuivahedelmiä. Ajattelin, että vatsa kiittää, jos syön aamuisin muutakin kuin leipämössöä, kotona kun olen tottunut syömään pääsääntöisesti smoothia. Äkillinen neljän viikon leipäkuuri saa aikaan turvonneen olon. Merellä juon aina liian vähän vettä, joten se yhdistettynä jatkuvaan leivän syöntiin on hiukan huono yhdistelmä.

Tein valmiiksi siemensekoitusta, jossa on mm. kauraleseitä sekä pellavan-, chian-, hampun- ja sesaminsiemeniä. Mukana on myös kookosöljyä, kauramaitoa, erilaisia pähkinöitä, pähkinävoita ja raakakaakaorouhetta. Eli hyvät peruspohja-ainekset niin smoothieen kuin tuorepuuroonkin. Smoothien teko on jäänyt muutamiin kertoihin (anteeksi vain naapuriveneet, jos olette heränneet äänekkääseen pörinään...), mutta tuorepuuroja innostuin tekemään useasti. Tavallista puuroa en ole keittänyt reissussa ollenkaan. Perushiutaleitakin on mukana, nekin sopivat hyvin tuorepuuroon. Siementen, pähkinöiden ja kauramaidon lisäksi mukaan sopii makeutta tuomaan baananinpalat sekä tietysti marjat saatavuuden mukaan (mustikat, juolukat, metsämansikat, vadelmat...). Jugurttikin toimii hyvin. Minua on matkassa onnistanut mustikoiden kanssa, joten niistä on tullut tehtyä monenlaista variaatiota. Kerran jouduin kyllä ostamaan mustikat pakastealtaasta! Myös kuivahedelmät, esim. taateli, on hyvä makeudenantaja. Parasta tuorepuurosta tulee, kun sen antaa tekeytyä jääkaapissa vaikka yön yli.

Pesin yhden jätskireissun jäljiltä jääneet muovipikarit, jotka ovat osoittautuneet hyviksi annoskipoiksi ja ovat poikien mieleen. Leipääkin on nyt kulunut huomattavasti vähemmän, kun aamuisin on nautittu puuroherkkua. Unohtumaton makuelämys oli lakka-variksenmarjatuorepuuro, mutta makuyhdistelmä mango-mustikka-banaani toimii myös erinomaisesti.

Tuorepuuroon siemeniä, banaania, pähkinöitä, luomuaprikoosia, marjoja ja kauramaitoa.

Lakka-variksenmarja-banaanituorepuuro


Valtavia mustikoita! Joistain saarista on löytynyt pelkkiä varpuja, joistain taas ihan valtavia mollukoita!

Tässä syntyy smoothie mangosta, mustikoista, banaanista, siemensekoituksesta,
kookosöljystä ja kauramaidosta.

Päälle hiukan auringonkukansiemeniä ja raakakaakaorouhetta.
Jälkiruoalta näyttävä aamiainen maistuu kaikille.





Smoothien tai tuorepuuroon joukkoon voi hyvin laittaa vaikka juolukoita tai variksenmarjoja, jotka muuten eivät ehkä hurmaa makeudellaan. Ne ovat kuitenkin ihan mustikan veroisia terveellisyydessään, ellei jopa terveellisempiä?

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Marraskuu toivoa täynnä - ihana mausteinen joululeipä (gluteeniton ja maidoton)

Joululehtiä on ihana selailla ennen varsinaista joulustressiä. Marraskuussa usko omiin järjestelykykyihin on vielä suloisen vankkumaton; TÄNÄ vuonna olen ajoissa, siivoan, sisustan ja leivon, täytän lasten yllätysjoulukalenteria ajoissa (eikä vasta joulukuunn toisella viikolla ja syytä tonttuja laiskoiksi ja muistisairaiksi), hankin lahjat ja muistan kaikkia ihanilla, ajatuksella tehdyillä joulutervehdyksillä. Sitten yhdessä siemaillaan lämmintä glögiä takkatulen loimutessa ja ollaan onnellisen tyytyväisiä. Kuten sanottu, marraskuussa kaikki on vielä mahdollista ja pienen ihmisen saavutettavissa.

Pienen epäilyksen kuitenkin kuiskaillessa korvaani tuli mieleeni ajatus, että NYT on juuri hyvä hetki aloittaa joulusta nauttiminen. Ihanassa kanelintuoksuisessa kuplassa on sitä paitsi paljon mukavampaa elää. Niinpä tavallisena arki-iltana meillä tuoksui vastaleivottu jouluinen leipä ja uunissa muhi uuniriisipuuro. Ilman joulustressiä.

Lifen mainoslehtisessä oli kokeilemisen arvoinen resepti, joka sopii hyvin meidän erikoisruokavalioiselle. Hieman jouduin soveltamaan ohjetta, kun kaikkia aineita ei löytynyt ja lisäksi apulaiseni sanoi vahvan EIn puolukoille. Tattarijauhojen sijaan laitoin tattarihiutaleita ja ruusunmarjajauhetta raaskin laittaa vain ruokalusikallisen. Sen sijaan hienonsin sekaan kourallisen kuivattua nokkosta. Piparkakkumausteen puuttuessa laitoin ripauksen kanelia, kardemummaa ja inkivääriä. Mantelimaidon sijaan laitoin kauramaitoa. Tässä ohje alkuperäisenä:

Mausteinen joululeipä

1 leipä

1,5 dl tattarijauhoja
1 dl ruusunmarjan kuorijauhetta
2 dl mantelijauhoa
1 rkl psylliumia
2 tl leivinjauhetta
1 tl piparkakkumaustetta
ripaus Himalajan suolaa
0,5 dl taateleita pieninä palasina
0,5 dl mantelirouhetta
1 dl pakastepuolukoita sulatettuina
2,5 dl mantelimaitoa
2 rkl Life-neitsytkookosöljyä sulatettuna
2 kananmunaa

Tee näin: Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita kuivat ainekset ja puolukat keskenään. Lisää sitten mantelimaito, kookosöljy ja kananmunat. Sekoita hyvin. Vuoraa noin 1,5 litran leipävuoka leivinpaperilla tai voitele se kookosöljyllä. Kaada taikina vuokaan ja voitele leivän pinta vedellä. Sirottele päälle mantelirouhetta. Paista uunin keskiosassa 50-60 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen tarjoilua.

Voitelin vuoan kookosöljyllä, leipä lähti suht hyvin irti.
Ensi kerralla laitan kuitenkin varoiksi vielä palan leivinpaperia pohjalle.

Ohjetta tähän kirjoittaessani huomasi, etten taaskaan ollut lukenut ohjetta loppuun asti.
Minulla jäi nimittäin leivän pinta voitelematta ja päältä unohtui myös mantelirouheet.
Haitanneeko tuo.


Leivästä tuli ihan mielettömän hyvää. Koostumuskin oli ihan "leipämäistä". Ensi kerralla taidan tehdä kaksi vuoallista kerralla ja laittaa toiseen puolukoita. Nam!

Makoisaa marraskuuta!

tiistai 10. marraskuuta 2015

Rocky Road (gluteeniton ja maidoton)

Olen välillä vähän myöhäisherännäinen trendiherkkujen kanssa ja teinkin Rocky Roadia vasta nyt ensimmäistä kertaa, yhdessä pikkuapulaisen kanssa. Paloja pakattiin nätisti sellofaanipussiin isänpäivälahjoiksi. Taidetaan ehkä tehdä näitä myös pieniksi joulumuistamisiksi.

Netistä katselin ohjeita, mutta päädyin tekemään itsepäisesti ilman voita tai margariinia. Niiden sijaan laitoin pari ruokalusikallista kookosöljyä. Suklaata tuli sulatettua kolme levyllistä. Tällaisia aineksia löysimme kaapista:

Maidoton ja gluteeniton Rocky Road
  • Brumbergin suklaata
  • Kookosöljyä
  • Maustamattomia riisimuroja
  • Luomurusinoita
  • Pieniä minivaahtokarkkeja
  • Gluteenittomia rusinakeksejä (Semper)
  • Gluteenitonta lakritsaa pilkottuna
  • muutama gluteeniton suolarinkeli paloina (vähän kuin suolatikut)
  • Kookoslastuja
Jos varastot olisi antanut myöden, olisin laittanut myös suolapähkinöitä, miksei myös popcorneja. Kuivatut karpalot olisi ehkä sopinut rusinoita paremmin ja tuonut makeudelle sopivasti kirpakkaa vastapainoa. Suklaan sulatimme vesihauteessa, ja sitä levitin lastalla ensin leivinpaperille ohuen kerroksen. Siihen päälle herkkuja ja taas suklaasulaa jne. Näitä oli ihan huippua tehdä - herkkupeppujen unelmakokkaus! Jähmettymisen onnistumista hiukan pelkäsin, mutta maistamaan oli kova kiire ja nopeutin sitä laittamalla uuninpellin alle ison kylmäpanoksen pakastimesta. Noin kolmesta suklaalevystä kevyine mausteineen tuli about kolmannes isosta uunipellistä.

Laaduntarkastajat verottivat aika monta palaa :)




sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Eläköön Arjen Supersankarit: Isät!

Pitkin viikkoa on lapset kuhisseet isänpäivälahjoistaan; eivät millään olisi jaksaneet odottaa niiden paljastamista h-hetkeen asti. Ihania väkerryksiä on tehty niin perhepäivähoidossa, koulussa kuin iltapäiväkerhossakin. Antamisen ilo on pienillä aivan valtava ja ylpeys suuri. Pieninkin puhui sormimaalauksistaan taideteoksina. Hellyttävää.

Isät, papat ja vaarit ovat kyllä kaiken kiitoksen ja huomion ansainneet. Ei meidän perheemme ihan normaali tavallinen hektinen arki pyörisi lainkaan ilman näitä supersankareita. Mieheni on meillä se arjen kantava voima, joka muistaa menot, päivämäärät ja osallistuu mielellään lasten harrastuksiin. Muistaa kysellä läksyt ja raahaa kaupasta aina perussetin ruokaa, kun minulla kauppareissut venyy pariin tuntiin pakkaussisältöjä tavatessa. Papalla ja vaarilla on myös tärkeä roolinsa esimerkkinä, esikuvana ja tietynlaisena ankkurina elämässä. On onni, että vanhempamme asuvat lähellä ja ovat arjessa mukana.

Miestäni muistin tänä isänpäivänä kahvipavuilla, Cittariin kun oli tullut Starbucksin kahvia. Herkkulahjoja valmisteltiin pienimmän kanssa - ei ollut vaikea ylipuhua häntä tekemään Rocky Road -suklaata! Näppärä apulainen laittoi innoissaan kaikkia mausteita suklaan joukkoon. Niistä lisää seuraavassa postauksessa.

Isänpäivän aamuksi valmisteltiin edellisenä iltana Pavlovaa, mistä saatiin gluteeniton ja maidoton versio käyttämällä vaahtoutuvaa soijakermaa. Jostain syystä en saanut kunnollista vaahtoa aikaiseksi, niin lisäsin valmista kauravaniljakastiketta joukkoon, jotta tulisi paksumpaa. Päälle hedelmiä. Kaikki meni! Itse asiassa tein neljän munan annoksesta pellille kaksi marenkipohjaa. Toinen aamuksi ja toinen illaksi omalle isälle.

Tehtiin poikien kanssa myös voileipäkakkua, jonka toinen pää gluteenittomasta leivästä. Väliin kylmäsavulohta, tilliä, kurkkusalaattia, Oatlyn creme fraischea ja majoneesia. Nopea ja maistuva "kakku". Aamulla koverrettiin vielä minivesimelonia pavlovan päälle, ja kuoreen tehtiin juotava smoothie appelsiinimehusta ja melonista.



Voileipäkakku kylmäsavulohi-täytteellä, "saaristolaisleivästä",
toinen pää gluteeniton ja maidoton tummasta gluteenittomasta pakasteleivästä. 


Gluteeniton ja maidoton marenkikakku, Pavlova hedelmätäytteellä. Näitä täytyy kokeilla eri täytteillä lisää!



Merihenkinen isänpäivälahja

Appiukkoa muistettiin oman paatin nimellä varustetulla lokikirjalla. Kirja on hankittu raumalaisesta kirjapainosta, joka toimittaa kirjoja myös postitse suoraan kotiin. Kirjoja on sekä A5- että A4-koossa. Aika moni paljon veneilevä pitää aktiivisesti lokikirjaa, jonne sitten merkataan vesillelaskut, huollot ja tehdyt matkat. Luulenpa, että moni sähköistä blogiakin pitävä kirjoittaa silti myös ihan käsintäytettävää kirjaa. Meillä mies kirjaa tarkasti kaikki matkat, tuulet, huollot ja sattumukset, minä sitten taas kirjoittelen itsekseni kannettavalla blogiin ja saatan tarkistella lokikirjasta faktoja. Kaikki aiempien vuosien kirjat on tallessa, mutta olisi kyllä hienoa, jos ne mahtuisivat veneeseen mukaan. Vielä ei kyllä ole näköpiirissä niin isoa venettä! Monta ihanaa sattumaa on kirjoihin kirjattu, lasten hassut tokaisut ja uuden oppimiset. Ehkä lokikirjat korvaavat osaltaan vauvakirjoja, joita kukaan ei koskaan oikein ehtinyt täyttää...




Liput salkoon, 
halaukset arjen sankareille, 
suupielet suklaaseen! 

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Terveellistä hyvää: lohipiirakka avokadopohjalla (gluteeniton ja maidoton)

Olen syksyn tullen innostunut taas kovasti leipomaan kaikenlaista. Ei ole ollut "syytä juhlaan", vaan olen tehnyt leipomuksia ihan omaksi ja toki myös perheen iloksi, yleensä etukäteen suurempia suunnittelematta, ja jos kaapin varastot antavat siihen myöden. Välillä on toki juostu naapuriin lainamaan leivinpaperia. Ilokseni olen löytänyt myös uudenlaisia ohjeita. Viikonlopun paattireissuille olen muutamaan otteeseen tehnyt kylmäsavulohesta, kermaviilistä ja tillistä ihanaa "mössöä" saaristolaisleivän päälle. Viimeksi ostin sellaisen ison kylmäsavupalan ja siitä riitti tuon leipälisukkeen lisäksi moneen ruokaan, mm. tuorepastan lisukkeeksi ja silti kalaa vielä jäi. Siitä tuli mieleen kokeilla piirakan tekoa ja netistä silmiini osui jännä ohje, jossa pohjaan tuli margariinin/voin sijaan avokadoa!

Kylmäsavulohi-katkarapupiirakka. Pohjasta tuli rapea!

Itseä vähän inhottaa käyttää margariinia mihinkään, mieluummin leipoisin voilla, mutta se ei ole mahdollista maidottoman ruokavalion vuoksi. Tämä ohje oli enemmän kuin tervetullut! Ohje on varsin muuntelukelpoinen, pohja sopinee moneen täytteeseen. Ensimmäisellä kerralla tein täytteen siis kylmäsavulohesta ja katkaravuista, toisella kerralla päivän ruoasta jääneestä grillatusta lohesta ja katkaravuista. Kylmäsavusta tulee kyllä täytteeseen enemmän soundia. Ensimmäinen piiras maistui pienimmälle niin hyvin, että hän söi siitä siltä istumalta puolet. Ohje on varsin kevyt ja terveellinen, joten ei tarvitse säännöstellä!

Suolainen piirakka lohi-katkarapu-lehtikaali -täytteellä


Pohja:
1 iso avokado
2,5-3 dl gluteenittomia jauhoja (esim. Provena kaura tai jauhoseos)
1 muna
1 tl suolaa
1/2 rkl psylliumia
2 rkl seesamin siemeniä (lisäsin myös hiukan chian siemeniä seesamin siementen loppuessa kesken)
(1/2 dl vettä)
rasvaa vuoan voiteluun

Täyte:
n. 200 g (tai sen verran kuin sattuu olemaan) lohta, esim. kylmäsavu/lämminsavu/grillattu
katkarapuja (sopivasti suhteessa loheen)
lehtikaalia hienonnettuna (laitoin 3 keskikokoista lehteä)
1 prk Oatly Creme Fraiche
0,5 dl kauramaitoa
3 munaa
suolaa
sitruunapippuria
tilliä

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele piirakkavuoka. Sekoita pohjan ainekset esim. vatkaimella, käsinkin onnistuu. Sekoita tasaiseksi ja levitä lastalla vuoan pohjalle. Alkuperäisessä ohjeessa käskettiin esipaistamaan pohjaa 15 minuuttia, mutta huomasin tämän vasta nyt ohjetta tarkemmin lukiessa. Eli ihan hyvää tuli ilman esipaistoakin, mutta voisihan tuo ihan hyvä idea olla :)
Sekoita täytteen aineet keskenään ja lisää pohjan päälle. Paista 175 asteessa, kunnes täyte on hyytynyt. Anna jäähtyä ennen tarjoamista.

Kylmäsavulohi-katkarapupiiras, ensimmäinen versio.

Toinen versio, jossa grillattua lohta sekä lisäksi violetin väristä lehtikaalia. Lehtikaali sulautuu hyvin joukkoon.


Kannattaa kokeilla!
Alkuperäinen, maidollinen ohje löytyy osoitteesta http://happyfoodkitchen.blogspot.fi/2015/05/kevyt-ja-gluteeniton-lohipiirakka.html.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Maukas gluteeniton karjalanpiirakka

Pieni mies on pitkään haaveillut karjalanpiirakoista. Sellaisista, joita hänkin saisi syödä. En ole raaskinut ostaa gluteenittomia ja maidottomia piirakoita, sillä niiden hinta on ollut aika suolainen. Jostain syystä olen myös mieltänyt piirakoiden leipomisen mahdottomaksi - tuleeko niistä edes hyviä? Iltapuuroksi keitellystä riisipuurosta tuli sen verran runsas satsi, että kynnys piirakoiden leivontaan laski mukavasti. Lisäksi oli leppoisa vapaapäivä ja lapsilla tekemisen pulaa. Pojat olivatkin innoissaan hakemassa essuja ja kokin hattuja; luvassa jauhojen pöllytystä ja pulikointia!

Taikinahan on varsin helppo tehdä. Tattarijauhoista tulee jokseenkin samanmoinen tuntu kuin ruisjauhoista. Lisäsin myös hiukan täysjyväriisijauhoja. Puuron keitin pussin ohjeen mukaan, mutta kauramaitoon.

KARJALANPIIRAKAT (gluteeniton ja maidoton)

Riisipuuroa (2 dl puuroriisiä, kauramaitoa, keitä puuroksi)
(raaka kananmuna, jos puuro jämähtänyt kuivakkaaksi)
1,5 dl tattarijauhoja
0,5 dl täysjyväriisijauhoja
0,5 tl suolaa
2 tl psylliumia
2 dl kylmää vettä

Sekoita psyllium kylmään veteen, turvota hetken. Psyllium tuo taikinaan sitkoa. Lisää suola. Voit käyttää myös pelkästään tattarijauhoja (2 dl). Sekoita jauhot vähitellen joukkoon. Taikina saa irrota reunoista ja olla hiukan kimmoisaa, muttei kuitenkaan kovaa. Muotoile taikinasta pötkylä, jaa se noin 20 palaan. Pyörittele palat palluroiksi ja laita takaisin taikinakulhoon vaikka liinan alle, etteivät ne kuivu. Taputtele pallura käsin vähän littanaksi tattarijauhoitetulla alustalla, kauli sitten taikinapulikan avulla ohuehko lätty. Jauhoita ja pyöräytä aina välissä, ettei tartu pulikkaan tai alustaan. Minulla puuro oli aika kuivakasta, joten sekoitin joukkoon yhden munan. Laita reilu lusikallinen lätyn päälle, rypyttele nätiksi.

Paista piirakat 250 asteessa, kunnes saavat hiukan väriä. Minulla reunoista tuli aika kovia, vaikka paiston jälkeen voitelin osan kirkastetulla voilla. Näillekin voisi varmaan tehdä vaikka margariini-vesiseoksen, johon piirakat voisi nopeasti upottaa uunin jälkeen.

Kannattaa jauhottaa huolellisesti!
Matkalla uuniin!

Piirakoista tuli tosi hyviä ja maukkaita. Eipä niitä enää illalla montaa ollut jäljellä!
Karjalanpiirakoiden teko mielletään aina työlääksi, mutta eihän tuo itseasiassa kovin monimutkaista ole. Varsinkaan jos puurokin on valmiina. Lasten kanssa tehdessä toki aikaa tuhrautui vähän runsaammin. Hienosti tuo leipominen sujui rypytystä myöden; ei minun tekemäni juuri eronneet lasten tekeleistä. Eikä itse tehtyjen tarvitse niin täydellisiltä näyttääkään :)


lauantai 31. tammikuuta 2015

Smoothie päivässä, parhaina kaksi - olo tulee paremmaksi!

Kerroin viime postauksessa, kuinka oloni on muuttunut syötyäni noin vuoden verran smootheja. Eräs tärkeä seikka unohtui mainita hyvistä vaikutuksista: sen lisäksi, etten enää niin usein näytä äitiysneuvolan asiakkaalta, on positiivisia vaikutuksia huomattavissa myös vatsan toiminnassa! Se toimii! Hyvä olohan lähtee usein suolistosta - se yleensä opitaan vähän kantapään kautta.


Arkinen smoothie syntyy yleensä näistä: banaaniaavokadoa, kylmäpuristettua kookosöljyätyrnejäherukoita, puolukoita tai mustikoita, luomuraakakaakaorouhettaluomupähkinöitä tai -manteleitasiemeniä vaihdellen (esim. pellavarouhetta, kuorittuja sesamin- tai auringonkukan siemeniä), kauramaitoa (kookos- tai mantelimaito sopii myös), hyppysellinen hyvää suolaa, vaikkapa ruusu- tai himalajansuolaa. Joskus hemmottelen itseäni ja ostan erikoisempia hedelmiä, vaikkapa mangon. Siitä tulee ihana raikas maku, tosin meidän lasten mieleen se ei ole. Maustamaton jogurtti jatkaa toisinaan hyvin smoothieta, jos tuosta lasista haluaa vielä riittoisamman satsin. Alkuun käytin paljon turkkilaista tai kreikkalaista jugurttia, mikä tekee banaanin ja avokadon ohella koostumuksesta pehmoista ja ikäänkuin kermaista. Banaani on smoothieni perusosa, siitä saa juuri sitä mukavaa koostumusta ja luontaista makeutta. Lisäsokeria ei tarvita. Ei haittaa, vaikka banaanit olisivat kuinka tummia ja kypsiä, smoothieen voi käyttää hyvin ylikypsät pötkylät. Vinkiksi myös, että jos satut joskus hamstraamaan banaaneja liikaa, voit laittaa kypsät kuoritut banaanit pakastimeen! Kannattaa ehkä pilkkoa paloiksi, jolloin ne on helpompi lisätä soseutettavaksi. Etenkin kuumana kesänä varsin toimiva vinkki, jos haluaa todella raikasta ja kylmää herkkua hellepäivän viilennykseksi.

Kookosöljystä tulee hyvä maku ja siitä saa myös lisäenergiaa. Lapset sanovat sitä valkosuklaaksi, se on heidän mielestään hyvää! Itsellekin on siihen tullut ihan himo. Minä lisään kookosöljyä klönttinä yleensä suoraan purkista, senhän voi myös lämpimässä vedessä lämmittää juoksevaksi. Öljy sekoittuu ihan hyvin sauvasekoittimella, kun sen laittaa lasiin ainesten puoleen väliin, ettei se jämähdä suoraan sauvasekoittimeen. Pakasteiset aineet kannattaakin lisätä vasta öljyn sekoittamisen jälkeen.

Luomu-saksanpähkinöitä, luomumanteleita ja cashew-pähkinöitä, luomuraakakaakaorouhetta, kylmäpuristettua luomukookosöljyä, kuorittuja auringonkukansiemeniä, tyrnejä. 





Kun teen vain itselleni, kokeilen tuhdimpia makuja, kuten inkivääriä tai kurkumaa. Vihersmootheja en ole vielä kokeillut, en halua aiheuttaa mitään kammoa noille pojille. Toki ottaisin mielelläni vastaan sellaisenkin ohjeen, mikä sopisi lastenkin makumaailmaan. Smoothieni ovat lusikoitavia, ei niinkään juotavia. Täyttäviä ne ovat myös. Pärjään hyvin ruokatuntiin asti puolikkaalla tuopillisella. Lapset syövät usein myös leipää smoothien lisäksi, mutta toisinaan on kipollinen niin täyttävää, etteivät muuta jaksa.

Litran kookosöljypurkki toimii hyvin sekoitusastiana.

Kun näitä sekoituksia nyt on tullut tehtyä melkein joka aamu, olen mielestäni oppinut aika nopeaksi. Aikaa ei juuri mene enempää kuin leipien tekoon ja syömiseen. Kun muistan, laitan aamupalan alulle jo illalla. Mantelit ja pähkinät on hyvä liottaa etukäteen, jolloin niistä myös imeytyy paremmin kaikki hyvä. Eli laitan ne jo valmiiksi lasin pohjalle kauramaidon kanssa. Myös pellavarouheesta tulee hyvä vatsaa hellivä hyytelö, kun sen laittaa likoomaan jo edellisenä iltana. Valitettavasti en muista tehdä tuota toimenpidettä kovinkaan usein.

Jauheiden kokeilu on jäänyt vielä vähän toissijaiseksi. Carob-jauhetta ostin tarjouksesta, mutten ole vielä kokeillut sitä. Puhdistamon riisi-proteiinijauhetta olen silloin tällöin lisännyt joukkoon, mutta siinä on aika erikoinen suutuntuma. Olenkin laittanut sitä ihan todella vähän sekoitusten joukkoon, lähinnä itselleni.

Saapa nähdä, kuinka kauan tuntuu hyvältä tehdä näitä sekoituksia. Luulisi että vuodessa olisi jo kyllästynyt, jos olisi kyllästyäkseen. Alkuinnostuksessa tein sekoituksia jopa pari kertaa päivässä, toisinaan vieläkin viikonloppuisin. Uusien ainesosien keksimisellä puuhaan saa vaihtelua. Vielä en ole keksinyt sellaista sekoitusta, mikä olisi hyvä nauttia iltasella ilman puoleen yöhön kukkumista. Onhan noissa sekoituksissa aikamoinen energialataus. Ehkäpä kehoni kertoo minulle mitä tarvitsen, jos vain osaan kuunnella!

Onko sinulla jokin erityisen hyvä resepti - kerro minullekin :)

Kippis!

maanantai 26. tammikuuta 2015

Tykkään smootheista kuin hullu puurosta!

Olen ollut aina oikea leipäsyöppö. Aamiaiseksi hujahti kevyesti neljäkin voileipää, sama homma iltapalaksi. Ei siitä koskaan kovin hyvä olo tullut, mutta tykkään leivästä ja olen aina syönyt niin. Puuron syöntiä en ole ikinä ymmärtänyt, koska se ei minulla pidä nälkää poissa tuntia kauempaa. Ihmettelenkin ihmisiä, jotka niin ylistävät kunnon aamupuuron tuomaa voimaa. Jostainhan se sanonta tulee, "tykkää kuin hullu puurosta"... Ehkä se sitten toimii joillakin. Lapsille toki toisinaan keittelen kaurapuuroa. Leivän honttaamisesta saattoi minulla vatsa välillä kipuilla ja varsinkin turvota. En ehkä tajunnut aiemmin edes yhdistää vatsan pömpötystä siihen mitä söin. Aamulla piti sitten vain valita ylle jotain armollisesti laskeutuvaa. Nyt olen noin vuoden verran syönyt aamiaiseksi pääsääntöisesti smoothien. Olo on ihan erilainen.

Osallistuin hiukan reilu vuosi sitten Lumo-puodin smoothiekurssille, jossa neuvottiin tekemään ihan erilaisia makusekoituksia, mihin olin tottunut. Aiemmin olin tehnyt lähinnä vain jätskipirtelöä tai vaihtoehtoisesti lapsille välipalaksi mustaherukka-banaani-jogurttipirtelöä. Nyt puhuttiin superfoodeista ja öljyistä, jauheista, monenlaisista terveysvaikutuksista ja varsinkin laadusta. Kurssilla kokeiltiin lämpimiä ja kylmiä versioita, kaikenlaisia minulle ihan uusia juttuja. Ja PAM, jäin ihan koukkuun. Siitä lähtien aloin tehdä smootheja melkeinpä joka aamu. Niinä leipäaamuina, kun en tuota herkkua tee, olo on ihan huomattavasti omituisempi. Vatsa turpoaa ja fiilis on jotenkin ihan tunkkainen, ehkä jopa janoinen. Tuntuu, ettei elimistö ole herännyt kunnolla. Sellaisina päivinä saatan tehdä smoothien väli- tai iltapalaksi paikatakseni tilannetta. Kyllä minä leipääkin syön välillä, mutta en voi syödä sitä samoja määriä kuin ennen, ellen ole valmis vatsanvääntelyihin.

Mango-avokado-tyrni

Teen aamusmoothien yleensä isoon oluttuoppiin sauvasekoittimella, siitä riittää lapsillekin pienet lasilliset. Myös isompi kookosöljypurkki on todella kätevä sekoitusastia, jos haluaa riittoisamman satsin. Tehosekoittimen käytöstä olen kokonaan luopunut, sitä on niin tylsä putsata. (Silläkin saattaa olla vaikutusta, että sekoittimemme ei ole ihan tiivis. Onnistuin ensimmäisellä käyttökerralla hienontamaan myös tiivisterenkaan ja söin sen. "Vararengas" ei ole koskaan istunut ihan täydellisesti).  Jossain vaiheessa pienin kieltäytyi syömästä näitä kokonaan, vaikka vaihtelin makujakin. Muutaman kuukauden tauon jälkeen hän sanoi taas haluavansa "sitä ihanaa smuutia". En ole uskaltanut tuputtaa, ettei tule täydellistä stoppia. En tiedä parempaa tapaa ujuttaa pojille niin paljon tehokkaita luontaisia vitamiineja. Lapsemme eivät ole ronkeleita, mutta eivät hekään sentään sellaisenaan syö tyrnejä, herukoita, avokadoa ym. superterveellistä. Smoothien joukossa ne menevät ihan huomaamatta. Happamanlaiset marjatkin tulee nyt paremmin käytettyä, kun aiemmin ne ovat tavanneet unohtua pakastimen perukoille.

Uskon, että meidän kaikkien vastustuskyky on nyt huomattavasti aiempaa parempi. Uskaltaako sanoakaan, mutta yleensä tähän tammikuuhun mennessä on jo kyllä rampattu kuureja hakemassa poskiontelo- ja korvatulehduksiin ja nuhaa kärsitty jo useampi kuukausi. Vastustuskyvyn koheneminen tapahtuu kuitenkin aika hitaasti. Vaikka aloitin vitamiinitankkauksen jo marraskuussa 2013, olin todella flunssainen ihan koko syys- ja talvikauden. Ennen smoothievillitystäni en myöskään tajunnut, että marjoja pitäisi syödä myös ihan itse, eikä varjella niitä pakastimen syvyyksissä vain lasten puuro- tai kiisselimarjoina. Terveestä äidistä on paljon enempi iloa lapsillekin.


Viime kesänä teki vähän tiukkaa, kun merellä ei tuo smootheilu onnistunut niin hyvin. Välillä herkuttelin mössöllä, johon laitoin banaania pilkottuna, kookosöljyä, bulgarianjogurttia, pähkinöitä ja hunajaa. Mutta ei se ollut yhtään sama juttu, siitä puuttui koostumus, raikkaus ja oikea lämpötila.

Suosittelen kokeilemaan smootheja aamupalana, varsinkin jos leivän mussuttaminen tuo ikäviä olotiloja tai on tarvetta tankata vitamiineja. Jos mietit, ettet mitenkään ehdi, voisit ajatella asian niin, että päätät arvostaa itseäsi ja olla laadukkaan ja terveellisen aamupalan arvoinen. Vaikka sitten heräämällä ihan pikkuisen aiemmin. Smoothien kanssa voit tietysti syödä myös leivän, jos haluat. Se ei mitenkään vähennä vitamiinipommin voimaa. Värikkäiden marjojen ja hedelmien käsittely aamutuimaan on myös hyvä ja iloinen herätys kurttuisille päästäisen silmille.

Millä reseptillä sinä lähdet aamulla liikenteeseen?


maanantai 5. tammikuuta 2015

Behmeitä herkkuja: Brita-kakkua, Brie-kakkua, vaahtokarkkivartaita

Vuosi 2015 tulee olemaan jonkunlainen "muutosten vuosi", joten olikin ihan paikallaan kokeilla minulle ihan uusia reseptejä uuden vuoden juhlien jälkiruoissa. Brita-kakkua en ole koskaan ennen tehnyt, mutta maistanut muutamaan otteeseen ja aina tykännyt. Muunsin netistä löytämääni ohjetta gluteenittomaksi ja maidottomaksi (postauksen päätteenä). Ohje oli kohtalaisen helppo; tosin onnistuin lahjakkaasti mokaamaan oikein kahdesti. Viimeisen kananmunan erottelun kohdalla blumpsahti keltuainen valkuaisten joukkoon ja piti aloittaa alusta. Toisen kerran mokasin, kun lapset tulivat kriittisellä hetkellä sisään, ja ajatus katkesi: levitin taikinan pellille ja sen jälkeen huomasin keltuaisten olevan edelleen mukissa. Taikinan sai onneksi kaavittua aika iisisti takaisin kulhoon. Kakkulevy näytti aivan mahtavalta uunissa ja aiheutti valtavan onnistumisen ilon. Kyllä, nyt iloitaan pienistä :)

Koristeltunakin kakku näytti ihan hyvältä. Seuraavana päivänä komeus oli huomattavasti jo lässähtänyt, eli kannattaa ehdottomasti tarjoilla kakku niin, että se on täytetty samana päivänä.
Tätä teen varmasti toistekin. Suklainen tiramisuversio olisi ehkä myös kokeilemisen arvoinen?



Vaahtokarkkivartaat maistuivat erityisesti lapsille.

Strömsössä tehtiin jossain joulun jaksossa upea briekakku isosta kiekosta ja väliin laitettiin sekahedelmä-omenahilloketta. Siitä tuli idea tähän briekakkuun. Paahdoin ensin pähkinöitä hiukan pannulla, sitten laitoin ne odottamaan sivuun. Sulatin pannulla voita, sokeria ja fariinisokeria ja keittelin sakeaksi. Annoin hieman jähmettyä ja viiletä ennen juuston päälle laittoa, koska pähkinät eivät mitenkään heti tarttuneet kastikkeeseen. Juustosta poistin kevyesti veitsellä raapien pinnan homekerroksen. Minulla oli tässä cashew-, saksan- ja parapähkinöitä sekä manteleita. Briekakku kannattaa ottaa ennen tarjoilua ajoissa pöytään, ettei juusto ole ihan kylmää. Tätä tulee taatusti tehtyä myös joskus toiste.



Tässä vielä yksinkertaistettuna ja muunneltuna Britakakun ohje:

Pohja:
150 g leivontamargariinia
1 1/2 dl sokeria
4 kpl keltuaista
2 dl gluteenittomia hienoja jauhoja Semper tai Provenan kauraseosta
2 tl leivinjauhetta
1 1/2 dl kauramaitoa

Marenki:
4 kpl valkuaista
2 dl sokeria
(3/4 dl mantelilastuja)

Täyte:
2 dl soijakermaa
1 prk kauravaniljakastiketta
1/2 dl sokeria
(2 tl vaniljasokeria)
Banaania, säilykepersikoita, viinirypäleitä, kiiwiä tms.

Pane uuni kuumenemaan 175-asteiseksi. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa pehmeä rasva ja sokeri vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää keltuaiset yksitellen ja jatka vatkaamista. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Siivilöi jauhoseos vuorotellen maidon kanssa taikinaan. Levitä taikina nuolijalla ohueksi kerrokseksi uunipellille leivinpaperin päälle.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen ja jatka vatkaamista, kunnes seos on jäykkää ja kiiltävää. Marenki on valmista, kun se pysyy ylösalaisin käännetyssä kulhossa. Levitä marenkiseos taikinan päälle puhtaalla nuolijalla. Ripottele mantelilastut marengin pinnalle ja paista kakkulevyä 175-asteisessa noin 30 minuuttia, kunnes marenki on ruskettunut kauniisti.

Anna kakkulevyn jäähtyä ja leikkaa se sitten kahtia. Nosta toinen levy tarjoiluastialle.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon sokeri ja vanilliinisokeri. Sekoita joukkoon myös vaniljakastike. Täyte onnistuu varmasti myös vain jommasta kummasta. Minulla täytettä jäi reilusti yli.

Levitä täyte pohjalevylle. Viipaloi hedelmät ja levitä ne täytteen päälle. Minä laitoin väliin vain banaania ja persikkaa. Nosta toinen kakkulevy päälle. Koristele vielä kakun pinta. Säilytä kakkua jääkaapissa herkutteluhetkeen asti.


Tämmöinen uudenvuoden menu tällä kertaa :)

lauantai 3. tammikuuta 2015

Herkutellen uuteen vuoteen - pannukakkurullat & co

Vuosi 2015 otettiin vastaan "lapsellisten uudenvuoden viettona". Eli kotona vieraiden kera rauhallisesti, keskittyen herkutteluun ja seurusteluun sekä perinteisiin juhlamenoihin tinojen valamisineen.












(No joo, tuo viinipullo ei nyt ehkä ihan sovi tuohon aloitukseen lapsellisten uudenvuoden vietosta...)

Laitanpa tähän muutaman oivallisen reseptin, jotka sopivat kyllä juhlaan kuin juhlaan. Uuden vuoden menu oli osin gluteeniton ja maidoton. Pannukakkurullien täytteitä voi varioida mielensä mukaan.

PANNUKAKKURULLA - täytteenä katkarapu (alkuperäinen ohje vanhasta Valion juustokirjasta)

Pohja:
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
6 dl kulutusmaitoa
2 valkosipulin kynttä
3 munaa
50 g voita

Sekoita suola jauhoihin. Lisää kulhoon 1/2 maidosta, sekoita tasaiseksi. Lisää loppu maito, murskattu valkosipuli, munat ja sulatettu voi. Sekoita tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperille, paista 200 asteessa noin 30 min. Kumoa kypsä pohja varovasti leivinpaperille ja anna jäähtyä. Valmista täyte.

Täyte:
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl kulutusmaitoa
150 g Turunmaa-juustoa
250 g katkarapuja
1/2 dl tilliä
1-2 valkosipulin kynttä
1/4 tl valkopippuria

Sulata ja valuta hyvin katkaravut. Sulata voi, kiehauta siinä jauhot. Lisää maito samalla sekoittaen. Kuumenna, kunnes sakenee. Raasta juusto ja lisää kastikkeeseen. Lisää joukkoon katkaravut, tilli ja mausteet. Levitä täyte pannukakkupohjalle ja kääri rullaksi sauma alaspäin. Kuumenna ennen tarjoilua. Nosta rulla uuninkestävälle vadille. Voit ripotella päälle myös juustoraastetta. Lämmitä 200 asteessa 10-15 min.

Rullan voi hyvin tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä.


Katrapurullan seurana salaattia ja uunissa paistettuja friteerattuja sipulirenkaita, kaupan pakastealtaasta (maistuivat myös erityisesti lapsille, kun ei mainostettu mistä ne tehty).

Broileritäytteisen rullan sovelsin samalla reseptillä gluteenittomana. Koostumus oli ihan toimiva, pysyi kasassa hyvin!

PANNUKAKKURULLA täytteenä broileri, paprika ja omena (gluteeniton ja maidoton)

Pohja:
2 1/2 dl Semperin karkeita jauhoja
1 tl suolaa
6 dl kauramaitoa
2 valkosipulin kynttä
3 munaa
50 g margariinia

Sekoita suola jauhoihin. Lisää kulhoon 1/2 nesteestä, sekoita tasaiseksi. Lisää loppu maito, murskattu valkosipuli, munat ja sulatettu margariini. Kaada taikina leivinpaperille, paista 200 asteessa noin 30 min. Kumoa kypsä pohja leivinpaperille ja anna jäähtyä. Valmista täyte.

Täyte:
1 pkt marinoituja broilerin paistisuikaleita
1/2 omena
1/3 punaista paprikaa
n. 1 tl currya, vahvuudesta riippuen
1 valkosipulin kynsi
ruokalusikallinen maissijauhoja
pippurisekoitusta maun mukaan
1 prk Oatly Creme Fraische

Huuhtele marinadi suikaleista runsaassa vedessä siivilässä, valuta. Paista valkosipulin kanssa, lisää mausteet. Lisää loppuvaiheessa maissijauhot ja tarvittaessa hiukan vettä niin, että saat sakean "mömmön". Omenanpalat voit käyttää myös pannulla, mikäli haluat niihin pehmeyttä. Minä kävin vain kääntämässä niitä hiukan pannulla. Jäähdytä seosta ja lisää vähän jäähtyneenä fraischen joukkoon. Levitä täyte jäähtyneen rullan päälle, kääri leivinpaperin avulla rullaksi ja jätä sauma alaspäin. Voit tehdä jo tarjoilua edellisenä päivänä. Tarjoa lämmitettynä tai kylmänä. Jos lämmität, laita uuninkestävälle tarjoiluvadille 10-15 minuutiksi uuniin 200 asteeseen.

Rullan kaveriksi sopii raikas salaatti.



Tarjolla oli myös monenlaisia suupaloja, kuten viinirypäle-vuohenjuustotikkuja, varrellisia kapriksia ja luomuoliiveja. Kaupan hyllyllä oli myös vielä isompia kapriksia, mutta nämä keskikokoiset olivat varsin maukkaita. Ne ihan pikkuiset ovat mielestäni hieman kitkeriä. Luomuoliivit olivat myös kiva uusi tuttavuus.




Valkosipulikrutongit ovat todella hyviä, vielä kun niihin valkkaa hyvän leivän. Parhaat tulevat saaristolaisleivästä, mutta näihin saa käytettyä myös hyvin kaikki hieman kuivahtaneet ruisleivät. Annoin valkosipulimurskan maustaa oliivi-rypsiöljyseosta jonkin aikaa, ja sitten sekoitin joukkoon leipäkuutiot. Uunissa saavat olla jonkun aikaa, mutta täytyy olla tarkkana etteivät kärähdä. Näihin tulee ihan himotus!

Gluteenittomat versiot tein parista kuivahtaneesta "Sikken sämpylästä", ja nekin maistuivat pienelle, joka ei yleensä ole valkosipulin suurin fani.

Jälkiruoat taidan laittaa seuraavaan postaukseen, ettei tule ihan ähky :)

lauantai 27. joulukuuta 2014

Mainiot Sikken sämpylät - gluteeniton versio

Olen tehnyt Sikken sämpylöitä jo jonkin aikaa, saatuani maistaa niitä kerran kyläreissulla. Sämpylät olivat ihan erilaisia kuin homemade-sämpylät noin yleisesti ottaen, joten reseptiä oli kysyttävä. Saamaani reseptivinkkiä on tullut myös jaettua ystäville, monet ovat sen ottaneet omakseen. Ohjeen ideologia onkin loistava: helppoa, nopeaa, maukasta, siistiä. Taikina nopsasti sekoitellen illalla jääkaappiin ja seuraavana päivänä lätkitään pellille. Taikinasta voi myös paistaa vain tarvittavan määrän, ja vaikka seuraavana päivänä loput! Ohje sopii myös juhliin: sämpylöihin viilto ja komiat täytteet sisään. Itse tehdyt hampurilaiset onnistuvat myös näistä leivistä.

Gluteenittomana en ole ennen tajunnut ohjetta tehdä. Vaan onnistui sekin! Laitoin noin puolet jauhomäärästä kaurajauhoja, sitten vähän riisijauhoja, hiukan maissijauhoja, ja vähän enempi Pirkka gluteenitonta jauhoseosta. Riisi- ja maissijauhot nyt vain satuin huiskaisemaan mukaan, kun sopivat pussinpohjat osuivat eteen. Psylliumia laitoin myös, toisella kertaa myös pofiberiä. Mukaan sekoitin myös hiukan suolapähkinöitä ja cashew-pähkinöitä. Taikinan jätin löysäksi, joten mitään muhkuja ei näistä tullut, vaan ei haitannut tahtia - kaikille maistui.

Unohdin leivät koriin koko yöksi ja seuraavana iltana ne olivat silti tosi hyviä. Kova kuori ja sisältä mehevää. Suosittelen kokeilemaan, gluteenittomana tai ilman.

Pari kertaa olen nyt tässä joulupyhinä tehnyt näitä, ja viimeisellä kerralla mittasin mitä laitoin:

1 rkl psylliumia hetkeksi turpoamaan noin pariin desiin vettä
1,5 pussia kuivahiivaa
1 rkl hyvää suolaa
6 dl Provena kaurajauhoja
2 dl riisijauhoja
1 dl maissijauhoja
6 dl Pirkka gluteenitonta jauhoseosta
1 dl pofiberiä
(1/2 dl suolapähkinöitä/cashewpähkinöitä)
7, 5 dl vettä

Sekoitin kuivahiivan jauhoihin, sitten jauhot ja lämmin vesi psylliumseoksen joukkoon. Taikina yöksi jääkaappiin ja seuraavana aamuna lusikalla pellille, uuniin 230 astetta noin puolisen tuntia. Päälle voi huiskaista vaikka kurpitsansiemeniä, kaurahiutaleita, sesaminsiemeniä... Jauhoja voi vaihdella mielen mukaan.


maanantai 15. joulukuuta 2014

Joulun tuoksua kotiin: gluteenittomat joulupiparit

Joulupipareiden teko on yksi niistä jouluperinteistä, mistä en suostu luopumaan. Oli sitten kiire tai ei. Oikaistu kyllä on viime vuosina sen verran, että taikina on ollut kotoisin kaupan pakastealtaasta. Piparkakut on leivottu sopivan hetken tullen lasten kanssa. Nyt piti tehdä taikina itse, sillä luulin, ettei kauppojen valikoimaan kuulu gluteeniton ja maidoton valmistaikina. Olin vain väärässä kaupassa tai sokea. Mutta suotta olen pelännyt taikinan tekemistä, sillä ei se ollut laisinkaan työlästä.

Lasten kanssa leipomisessa riittää vauhtia. Välillä saa toimia erotuomarina. Taitavasti tuo kyllä jo sujuu! Itse tein muutaman "erikoispiparin", joita nautiskelin kahvin kera (kuva lopussa).



Pipariohjeessa voi korvaantui margariinilla ja vehnäjauhot tattarijauhoilla ja gluteenittomalla jauhoseoksella. Käyttää voisi toki muitakin jauhoja, kuten riisijauhoja. Tällä ohjeella sain kuitenkin aikaiseksi helposti leivottavaa ja maukasta taikinaa. Piparit ovat tehneet hyvin kauppansa.

GLUTEENITTOMAT JOULUPIPARIT
(maidoton ja gluteeniton vaan ei mauton eikä hajuton)

125 g margariinia tai voita
1 dl sokeria
1/4 dl fariinisokeria
3/4 dl tummaa siirappia
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 1/2 tl pomeranssinkuorta
1/2 tl inkivääriä
1/4 tl neilikkaa
1/2 tl suolaa
1 kpl muna

3 dl gluteenitonta jauhoseosta
2 1/2 dl tattarijauhoa
1 tl soodaa

Kiehauta isohkossa teräskattilassa margariini/voi, sokeri, siirappi ja mausteet. Jäähdytä.
Sekoita keskenään eri kulhossa gluteeniton jauhoseos, tattarijauho ja sooda. Lisää muna mausteseoksen joukkoon kattilaan, lisää joukkoon myös jauhot ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Sähkövatkain toimii tässä hyvin.
Anna taikinan kovettua viileässä mieluiten yön yli. Sitten vain leipomaan! Kauli levyksi ja käytä kaulitessa gluteenittomia jauhoja. Ota taikinasta muotilla pipareita tai anna mielikuvituksen lentää ja tee vaikka piparitikkuja tai herkkuja kahvikupin reunalle! Paista piparit 200 asteessa, kunnes saavat hieman väriä. Varo palamista!

Täksi jouluksi ostettiin muutama uusi muotti. Ostoslistalla oli poikien toivomuksesta Salmen Pasi eli oravamuotti ja mukaan tarttui myös lentokone. Pienin oli niitä mukana ostamassa. Muotit löytyivät joulukalenterista, johon pikkumies tokaisi, että "tontut ei varmaan tienneet, että meillä on nää jo", kova on vielä usko tonttuihin.

Meiltä paloi tällä kertaa vain yksi pellillinen pieniä sydämiä. Siinä kohtaa aloin motkottaa jostain turhanpäiväisestä ja keskittyminen herpaantui juuri sen kriittisen minuutin.


Äidin parempi kahvihetki.