TEE se itse -tee

Olen rakastanut yrttien keräämistä jo varhaisteini-iästä lähtien. Löysinkin taannoin vihkosen, johon varhaisteini-ikäinen minäni on kirjoitellut kauniilla kaunolla eri yrttien vaikutuksia ja leikellyt vielä oheen kuvatkin. Innostus on kulkenut mukana tähän päivään, ja aina kaapista löytyy ainakin pieni purkillinen mökiltä tai pihalta kerättyjä aarteita. Vaikka olenkin ihan kahvi-ihminen, maistuu tee kylminä vuodenaikoina erityisen hyvältä. Se lämmittää, lohduttaa, hemmottelee, tuo tunteen kiireettömyydestä. Tee maistuu minulle lähinnä iltaisin. Kesällä paatilla ollessa huomaan myös kaipaavani rauhallista iltateehetkeä. Ostan paatille yleensä kamomillateepusseja ja hyvää hunajaa, irtoteet jätän suosiolla kotiin.

Yleensä käytän omia yrttejä valikoiden tilanteen mukaan, eli kaivelen purkeista aina olotilaan sopivan mikserin. Stressaantuneelle jotain rauhoittavaa tai flunssaiselle hengitysteitä helliviä. Välillä sekoitan mukaan "ihan oikeaa teetä", mutta yrteistä saa kyllä ihan maistuvaa ilmankin. Hunajaa tai muutakaan makeutusta ei aina tarvita, sillä esim. puna-apila tekee mukavan mesisen maun. Lakritsanjuuri vasta makea onkin! Jo pelkästään yrttipurkkien tuoksuttelu ja sekoituksen tekeminen sinällään on rauhoittavaa. Värikkäät kukkien terälehdet tuovat silmäniloa.

Yrttisekoituksia tehdessä on hyvä miettiä sopivia yhdistelmiä, jos haluaa maun lisäksi sovittaa myös vaikutukset yhteen, esim. rentouttava, piristävä tai ysköstee. Lahjaksi pientä määrää tehdessä ei varmasti tarvitse miettiä pidempiä terveysvaikutuksia, mutta jos itse on ahkera teenkuluttaja, voi olla hyvä ainakin vaihdella ainesosia aika ajoin. Esimerkiksi lakritsanjuurta ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön. Terveyskasvien vaikutuksia voi tutkailla vaikka kasvioppaista tai netistä. Yrttitarha.fi-tietopankista löytyy melko kattavasti eri kasvien käyttöohjeita.

Joulun alla innostuin tekemään muutamia TEE-se-itse-teesekoituksia lahjaksi. Välipäivinä oli myös rauhallista levitellä purkkien aarteita ja huumaantua tuoksuista. Oma jouluteesekoitus maistui varsin mukavalta ja oli myös kaunista!

Winter is Coming -tee

Talvisekoitukseen sopii vahvat jouluiset ja mausteiset maut, sovella mielesi mukaan!

Tähtianiksia
Kanelia
Kardemummaa (luomu)
Kehdäkukkaa
Neilikkaa
Jasmiininkukkia

Jotain hyvää teetä pohjaksi (esim. mustaa tai vihreää) tai vaikkapa sitruunamelissaa.

Talviseen sekoitukseen sopisi myös esim. kuivattu karpalo tai puolukka, mustapippuri, pomeranssi, inkivääri, appelsiininkuori (luomu), vanilja...

Ylhäällä tähtianiksia (murskaa pienemmäksi), hyvää vihreää teetä, neilikoita, vasemmalla jasmiininkukkia, luomukardemummaa, kehäkukkaa, kanelitankoja (pilko pieniksi paloiksi). Luomumausteiden maku on aina intensiivisempi.

Kaneliksi kannattaa valita Ceylonin kanelia. Edullisemman Cassia-kanelin kumariini on haitallista maksalle, ainakin pidempiaikaisessa käytössä. 

Kaunista ja värikästä!

Rauhoittava ysköstee

Lakritsanjuuri
Laventeli
Ruusunmarja
Kehäkukka
Rantaminttu
Salvia

Rauhoittavaan ja rentouttavaan flunssankarkoittajaan sopisi myös hyvin kamomilla. Salvia sopii myös kivuliaisiin kuukautisiin (kuten myös vadelmanlehdet), se myös irrottaa limaa ja hillitsee yskänärsytystä. Salvia ehkäisee myös hikoilua ja kuumia aaltoja. Se ehkäisee myös syljen ja maidoneritystä ja sopii siten imetystä lopettavalle. Salviaa ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön, sillä sen sisältämä eteerinen öljy sisältää myrkyllistä tujonia, joka voi aiheuttaa hermosto- ja ruoansulatusvaivoja. Salviaa ei siten suositella raskaana oleville tai lapsille eikä myöskään imettäville, jotka toivoisivat maidontulon jatkuvan. Rantaminttu irrottaa limaa ja hillitsee hengitysteiden ja suun limakalvojen tulehduksia. Laventelin vaikutus on rauhoittava ja se sopii unettomuudesta ja päänsärystä kärsiville. Laventeli myös laukaisee kouristuksia ja alentaa verenpainetta. Se ei siten sovellukaan alhaisesta verenpaineesta kärsiville. Ruusunmarja sopii kuumetautien hoitoon. Kehäkukkaa käytetään suoliston tulehduksiin. Kehäkukka kiihdyttää estrogeenien tuotantoa, joten sen käyttö saattaa edistää kuukautisten alkamista ja aiheuttaa kohdun supistelua. Lakritsinjuuri toimii yskänärsytystä lievittävänä ja limaa irrottavana. Lakritsinjuuresta voi lukea lisää aiemmasta postauksestani.

Lisäilen teeni joukkoon pakuriuutetta varsinkin silloin, kun on hiukankin flunssainen fiilis.

Rauhoittava ysköstee

Puhdistava flunssankarkoitustee

Lakritsanjuuri
Salvia
Rohtosalkoruusu
Rantaminttu
Laventeli
Kuusenkerkkä
Siankärsämö
Nokkonen

Rohtosalkoruusu on hyvä hengitysteiden tulehduksiin sekä suolisto- ja virtsatievaivoihin. Siankärsämö on hyvä yskänrohto, joka puhdistaa verta ja estää tulehduksia. Kuusenkerkillä on limaa irrottava ja hengitysteitä avaava vaikutus. Kerkät sisältävät paljon C-vitamiinia ja ovat hyviä poistamaan kevätväsymystä. Nokkonen on puhdistava ja poistaa virtsahappoja, lisää virtsaneritystä ja stimuloi munuaisten toimintaa.

Näillä lähtee flunssainen olo ja elimistö puhdistuu.
Siankärsämöä, rohtosalkojuurta, salviaa, kuusenkerkkiä, rantaminttua ja nokkosta. 

No onkos tullut kesä -kukkaistee

Tästä sekoituksesta tuli varsinainen väri-ilotulitus. Appelsiininkuoret ovat kuvassa juuri riivittyjä, mutta uskoisin niiden säilyvän aika värikkäinä kuivattunakin. Kuoria kannattaa ottaa vain luomuhedelmistä. Kuvassa ylinnä oleva tee on valmista rakkausteetä, jossa on mustan teen lisäksi mansikanpaloja ja pieniä sokerisydämiä.

Kanervankukkia
Laventelin kukkia
Ruusunmarjaa
Rantaminttua
Jasmiininkukkia
Kehäkukkia
Puna-apilaa
Lakritsanjuurta
Appelsiininkuorta (luomu)

Kukkaisteestä tulee todella kaunista ja värikästä, mukaan sopii muutkin luonnon antimet. Kokeile vaikka ruusun terälehtiä. Sitruunamelissasta saa hyvän teepohjan, jos ei halua laittaa mustaa, vihreää tai valkoista teetä tms. Kanervankukkia on yleensä käytetty auttamaan unen tuloa. Kanervalla on myös verta puhdistava vaikutus, joten se sopisi myös ylempänä olevaan puhdistavaan flunssankarkoitusteehen.

No onkos tullut kesä jo talven keskelle?

Minä teen yrttiteetä yleensä niin, että teräskannussa kiehutan veden, annan aavistuksen jäähtyä ja lisään yrtit kannuun. Niin niistä irtoaa enempi makua kuin pienessä teesiivilässä. Vihreä tee ei käsittääkseni pidä kovin pitkästä haudutuksesta, mutta esimerkiksi lakritsanjuuri ei lyhyellä haudutuksella vielä pääse oikeuksiinsa. Vihreän teen voikin hujauttaa halutessaan mukaan vähän myöhemmin. Itse koen vihreän teen melkoisen piristävänä ja välttelen juomasta sitä myöhään illalla. Rooibos-tee on luontaisesti kofeiinitonta ja hyvä vaihtoehto iltateesekoitukseen. Mutta ilmankin pärjää!

Jos innostut omien sekoitusten tekoon, saat varmasti hyvää mieltä ja oloa itsellesi, tietysti myös ihania muistamisia ystävälle! Kukkia tuoksutellessa voi mielessään palata kauniisiin kesäaamuihin ja muistella rakkaita paikkoja, joista löytönsä on kerännyt.

Rentouttavia ja inspiroivia teehetkiä ja hyvää oloa uuteen vuoteen!

Joulun tunnelmia + maidoton lohihyytelö -resepti

Vietimme mukavan rauhallisen joulun ja nautimme kiireettömästä yhdessäolemisesta. Lapset toki kävivät vähän ylikierroksilla jännityksestä, mutta mukavasti rauhoittuivat pukin vierailun jälkeen ja uppoutuivat uusiin leikkeihinsä.

Aattoaamuna herkuteltiin joulupuuroa ja luumukiisseliä terassilla takan lämmössä. Pipot ja villasukat jalassa. Valkoinen joulu jäi haaveeksi, mutta aaton kaunis auringonpaiste valaisi sisimpään asti.

Maidoton kylmäsavulohihyytelö

Tein joulupöytään kylmäsavulohihyytelöä, mikä alkaa olla jo jonkinlainen perinne. Tällä kertaa tein vain maidottoman version. Perheeseemme kuuluu pieni sipulinvihaaja, joten sipulia en laittanut, mutta toki se saattaisi tähän sopia. Tein useamman pienen hyytelön, joita on sitten kiva ottaa tarjolle useampaan ruokailuun. Ohje on omasta päästä eikä määrät niin tarkkoja.

LOHIHYYTELÖ (maidoton ja gluteeniton)

1 prk soijavispikermaa
2 prk kaura creme fraichea
tilliä hienonnettuna
sitruunapippuria
suolaa
kylmäsavulohta pieneksi pilkottuna
1 sitruunan mehu
4 liivatelehteä

Vatkaa kerma. Liota liivatteet kylmässä vedessä ja sulata kuumennettuun sitruunamehuun. Sekoita kaikki keskenään ja lisää lopuksi liivateseos. Hyydytä yön yli. Makua voisi varioida vaikka maustekurkun paloilla, aurinkokuivatulla tomaatilla jne.

Joulupäivän löydökset ryytimaalta... Salviaa, lehtikaalia ja persiljaa. Merkillinen joulukuu.

Joulunaluskuhinaa

On taas se aika vuodesta, jolloin olisi ollut hyvä aloittaa ajoissa - nimittäin joulukorttirumba. Pakon tai aikapulan edessä voi valita myös toisin, olla lähettämättä yhtään mitään siinä Postin punaisessa kuoressa. Viime vuonna ajauduin samaan päätökseen ja teimme lasten kanssa vain muutaman joulukortin, lähinnä opettajille ja hoitotädeille. Ehkä vielä saan jonkin superidean, mutta kortista saattaa tulla vaikkapa sähköinen kuva facebookkiin tai jotain muuta, mikä ei ole niin sidottu postinkantajan lomapäiviin.

Ideaa tämän vuoden kortteihin ei ole vielä pälkähtänyt päähän, niinpä esittelen tässä tulevaisuuden toivojen viimevuotiset aikaansaannokset.





Pieniä joulumuistamisia on myös suunnitteilla, josko vain ehtisi toteuttamaan. Itse tehdyt herkkulahjat tai pienet ompelukset ovat kivoja tehdä - niistä tulee ehkä eniten itselle sellainen antamisen ilo. Kun lapset ovat mukana puuhassa, ei haittaa vaikka jälki olisi hieman rouheaakin :)

Yksinkertaisimmillaan lahja voi olla vaikkapa kauniisti pakattu joulunpunainen polka-karkkipussi. Kiva pieni lahjaidea vaikka hoitotädille. Myönnettäköön, tämäkin kuva viime vuodelta!
Mukavaa joulunodotusta!

Marraskuu toivoa täynnä - ihana mausteinen joululeipä (gluteeniton ja maidoton)

Joululehtiä on ihana selailla ennen varsinaista joulustressiä. Marraskuussa usko omiin järjestelykykyihin on vielä suloisen vankkumaton; TÄNÄ vuonna olen ajoissa, siivoan, sisustan ja leivon, täytän lasten yllätysjoulukalenteria ajoissa (eikä vasta joulukuunn toisella viikolla ja syytä tonttuja laiskoiksi ja muistisairaiksi), hankin lahjat ja muistan kaikkia ihanilla, ajatuksella tehdyillä joulutervehdyksillä. Sitten yhdessä siemaillaan lämmintä glögiä takkatulen loimutessa ja ollaan onnellisen tyytyväisiä. Kuten sanottu, marraskuussa kaikki on vielä mahdollista ja pienen ihmisen saavutettavissa.

Pienen epäilyksen kuitenkin kuiskaillessa korvaani tuli mieleeni ajatus, että NYT on juuri hyvä hetki aloittaa joulusta nauttiminen. Ihanassa kanelintuoksuisessa kuplassa on sitä paitsi paljon mukavampaa elää. Niinpä tavallisena arki-iltana meillä tuoksui vastaleivottu jouluinen leipä ja uunissa muhi uuniriisipuuro. Ilman joulustressiä.

Lifen mainoslehtisessä oli kokeilemisen arvoinen resepti, joka sopii hyvin meidän erikoisruokavalioiselle. Hieman jouduin soveltamaan ohjetta, kun kaikkia aineita ei löytynyt ja lisäksi apulaiseni sanoi vahvan EIn puolukoille. Tattarijauhojen sijaan laitoin tattarihiutaleita ja ruusunmarjajauhetta raaskin laittaa vain ruokalusikallisen. Sen sijaan hienonsin sekaan kourallisen kuivattua nokkosta. Piparkakkumausteen puuttuessa laitoin ripauksen kanelia, kardemummaa ja inkivääriä. Mantelimaidon sijaan laitoin kauramaitoa. Tässä ohje alkuperäisenä:

Mausteinen joululeipä

1 leipä

1,5 dl tattarijauhoja
1 dl ruusunmarjan kuorijauhetta
2 dl mantelijauhoa
1 rkl psylliumia
2 tl leivinjauhetta
1 tl piparkakkumaustetta
ripaus Himalajan suolaa
0,5 dl taateleita pieninä palasina
0,5 dl mantelirouhetta
1 dl pakastepuolukoita sulatettuina
2,5 dl mantelimaitoa
2 rkl Life-neitsytkookosöljyä sulatettuna
2 kananmunaa

Tee näin: Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita kuivat ainekset ja puolukat keskenään. Lisää sitten mantelimaito, kookosöljy ja kananmunat. Sekoita hyvin. Vuoraa noin 1,5 litran leipävuoka leivinpaperilla tai voitele se kookosöljyllä. Kaada taikina vuokaan ja voitele leivän pinta vedellä. Sirottele päälle mantelirouhetta. Paista uunin keskiosassa 50-60 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen tarjoilua.

Voitelin vuoan kookosöljyllä, leipä lähti suht hyvin irti.
Ensi kerralla laitan kuitenkin varoiksi vielä palan leivinpaperia pohjalle.

Ohjetta tähän kirjoittaessani huomasi, etten taaskaan ollut lukenut ohjetta loppuun asti.
Minulla jäi nimittäin leivän pinta voitelematta ja päältä unohtui myös mantelirouheet.
Haitanneeko tuo.

Leivästä tuli ihan mielettömän hyvää. Koostumuskin oli ihan "leipämäistä". Ensi kerralla taidan tehdä kaksi vuoallista kerralla ja laittaa toiseen puolukoita. Nam!

Makoisaa marraskuuta!

Rocky Road (gluteeniton ja maidoton)

Olen välillä vähän myöhäisherännäinen trendiherkkujen kanssa ja teinkin Rocky Roadia vasta nyt ensimmäistä kertaa, yhdessä pikkuapulaisen kanssa. Paloja pakattiin nätisti sellofaanipussiin isänpäivälahjoiksi. Taidetaan ehkä tehdä näitä myös pieniksi joulumuistamisiksi.

Netistä katselin ohjeita, mutta päädyin tekemään itsepäisesti ilman voita tai margariinia. Niiden sijaan laitoin pari ruokalusikallista kookosöljyä. Suklaata tuli sulatettua kolme levyllistä. Tällaisia aineksia löysimme kaapista:

Maidoton ja gluteeniton Rocky Road

• Brumbergin suklaata
• Kookosöljyä
• Maustamattomia riisimuroja
• Luomurusinoita
• Pieniä minivaahtokarkkeja
• Gluteenittomia rusinakeksejä (Semper)
• Gluteenitonta lakritsaa pilkottuna
• muutama gluteeniton suolarinkeli paloina (vähän kuin suolatikut)
• Kookoslastuja

Jos varastot olisi antanut myöden, olisin laittanut myös suolapähkinöitä, miksei myös popcorneja. Kuivatut karpalot olisi ehkä sopinut rusinoita paremmin ja tuonut makeudelle sopivasti kirpakkaa vastapainoa. Suklaan sulatimme vesihauteessa, ja sitä levitin lastalla ensin leivinpaperille ohuen kerroksen. Siihen päälle herkkuja ja taas suklaasulaa jne. Näitä oli ihan huippua tehdä - herkkupeppujen unelmakokkaus! Jähmettymisen onnistumista hiukan pelkäsin, mutta maistamaan oli kova kiire ja nopeutin sitä laittamalla uuninpellin alle ison kylmäpanoksen pakastimesta. Noin kolmesta suklaalevystä kevyine mausteineen tuli about kolmannes isosta uunipellistä.

Laaduntarkastajat verottivat aika monta palaa :)

Eläköön Arjen Supersankarit: Isät!

Pitkin viikkoa on lapset kuhisseet isänpäivälahjoistaan; eivät millään olisi jaksaneet odottaa niiden paljastamista h-hetkeen asti. Ihania väkerryksiä on tehty niin perhepäivähoidossa, koulussa kuin iltapäiväkerhossakin. Antamisen ilo on pienillä aivan valtava ja ylpeys suuri. Pieninkin puhui sormimaalauksistaan taideteoksina. Hellyttävää.

Isät, papat ja vaarit ovat kyllä kaiken kiitoksen ja huomion ansainneet. Ei meidän perheemme ihan normaali tavallinen hektinen arki pyörisi lainkaan ilman näitä supersankareita. Mieheni on meillä se arjen kantava voima, joka muistaa menot, päivämäärät ja osallistuu mielellään lasten harrastuksiin. Muistaa kysellä läksyt ja raahaa kaupasta aina perussetin ruokaa, kun minulla kauppareissut venyy pariin tuntiin pakkaussisältöjä tavatessa. Papalla ja vaarilla on myös tärkeä roolinsa esimerkkinä, esikuvana ja tietynlaisena ankkurina elämässä. On onni, että vanhempamme asuvat lähellä ja ovat arjessa mukana.

Miestäni muistin tänä isänpäivänä kahvipavuilla, Cittariin kun oli tullut Starbucksin kahvia. Herkkulahjoja valmisteltiin pienimmän kanssa - ei ollut vaikea ylipuhua häntä tekemään Rocky Road -suklaata! Näppärä apulainen laittoi innoissaan kaikkia mausteita suklaan joukkoon. Niistä lisää seuraavassa postauksessa.

Isänpäivän aamuksi valmisteltiin edellisenä iltana Pavlovaa, mistä saatiin gluteeniton ja maidoton versio käyttämällä vaahtoutuvaa soijakermaa. Jostain syystä en saanut kunnollista vaahtoa aikaiseksi, niin lisäsin valmista kauravaniljakastiketta joukkoon, jotta tulisi paksumpaa. Päälle hedelmiä. Kaikki meni! Itse asiassa tein neljän munan annoksesta pellille kaksi marenkipohjaa. Toinen aamuksi ja toinen illaksi omalle isälle.

Tehtiin poikien kanssa myös voileipäkakkua, jonka toinen pää gluteenittomasta leivästä. Väliin kylmäsavulohta, tilliä, kurkkusalaattia, Oatlyn creme fraischea ja majoneesia. Nopea ja maistuva "kakku". Aamulla koverrettiin vielä minivesimelonia pavlovan päälle, ja kuoreen tehtiin juotava smoothie appelsiinimehusta ja melonista.

Voileipäkakku kylmäsavulohi-täytteellä, "saaristolaisleivästä",
toinen pää gluteeniton ja maidoton tummasta gluteenittomasta pakasteleivästä. 

Gluteeniton ja maidoton marenkikakku, Pavlova hedelmätäytteellä. Näitä täytyy kokeilla eri täytteillä lisää!

Merihenkinen isänpäivälahja

Appiukkoa muistettiin oman paatin nimellä varustetulla lokikirjalla. Kirja on hankittu raumalaisesta kirjapainosta, joka toimittaa kirjoja myös postitse suoraan kotiin. Kirjoja on sekä A5- että A4-koossa. Aika moni paljon veneilevä pitää aktiivisesti lokikirjaa, jonne sitten merkataan vesillelaskut, huollot ja tehdyt matkat. Luulenpa, että moni sähköistä blogiakin pitävä kirjoittaa silti myös ihan käsintäytettävää kirjaa. Meillä mies kirjaa tarkasti kaikki matkat, tuulet, huollot ja sattumukset, minä sitten taas kirjoittelen itsekseni kannettavalla blogiin ja saatan tarkistella lokikirjasta faktoja. Kaikki aiempien vuosien kirjat on tallessa, mutta olisi kyllä hienoa, jos ne mahtuisivat veneeseen mukaan. Vielä ei kyllä ole näköpiirissä niin isoa venettä! Monta ihanaa sattumaa on kirjoihin kirjattu, lasten hassut tokaisut ja uuden oppimiset. Ehkä lokikirjat korvaavat osaltaan vauvakirjoja, joita kukaan ei koskaan oikein ehtinyt täyttää...

Liput salkoon, 
halaukset arjen sankareille, 
suupielet suklaaseen! 

Paatti talviunilla

Purjeet laskosteltu, patjat pussitettu, kuivaruoat täyttäneet keittiön. Paatti ylhäällä suulin suojissa. Veneessä on yövytty tänä vuonna tasan 50 yötä. Mukavia muistoja ja seikkailuita saatiin kokea, mikä tärkeintä - yhdessä. Pikkupaatilla päästiin vielä nauttimaan saariston syksystä pienellä retkellä. Ruskansävyisten saarten lomassa ajellessa tunnelma on ihan erilainen kuin kesällä. Punervat varpukasvit ja kullankeltaiset kaislat, ruskean monet sävyt karuissa kallionkoloissa. Haikean kaunista ja hiljaista.

Nyt sunnuntaina helli aurinko ja pihalla tarkeni vielä verkkatakilla. Viimeisetkin lehdet näyttäisi tippuneen pihan puista ja sain aikaan valtavan lehtikasan. Siihen oli kivan pienimmän hyppelehtiä "possetemppujaan". Vielä on melkoinen määrä ruukkuja pestävänä ja jonnekin ne pitäisi taas saada mahtumaan talveksi. Tänä vuonna halloweenin vietto tuntui ihan todellisen karmivalta, kun toinen lapsista tuli kipeäksi ja tyhjensi vatsansa sisällön pitkin poikin huonetta ja sänkyä. Ei tarvita tekolimaa :)

Mukavaa tulevaa viikkoa!